Kreikan kilpailukykyongelmaa ymmärtääkseen on perehdyttävä siihen syvemmältä, kuinn Suomen media.
Kreikan tunnetuimmat tuotteet ovat Feta, Metaxa konjakki ja oliivit . Näistä tuotteita tuottamalla ei paranneta maassa Euro-jäsenyyden myötä syntynyttä sijoituskuplaa, eikä muitakaan ongelmia.
FETA:
Suomessakin myytävä „Salakis“ – fetajuustomerkki kuuluu ranskalaiselle „Lactalis“ – konsernille. „Lactalis“ – konserni työllistää 600.000 työntekijää ympäri maailman. Toinen merkki, jota myös Suomessa syödään Kreikan „avuksi“ on „Patros“, joka mainostaa itseään „välimerelliseksi nautinnoksi“. Tämä merkki kuuluu saksalaiselle firmalle „Hochland“ Bayerin osavaltiosta.
FETA tukee Ranskan ja Saksan teollisuutta ainakin näillä kahdella tuotteella!
METAXA:
Kreikkalainen perinteinen METAXA konjakkimerkin omistaa ranskalainen liköörivalmistaja Rémy Cointreau, joten ryyppäämälläkään ei Kreikka nouse.
OLIIVIT:
Kreikan oliivintuotanto on maailman mittakaavassa mitätöntä. Esimerkiksi Espanja tuottaa kolmekymmentä kertaisen sadon. Samalla kaavalla voidaan esitellä Kreikan tupakka-, puuvilla- ja sokerijuurkastuotanto.
Joten viljelemälläkään Kreikkaa ei nosteta velkasuosta.
TURISMI:
Joka viides kreikkalainen on töissä turismin parissa. Tämä on suurin työllistäjä Kreikassa komealla 18,2 prosentin potilla. Vuonna 2015 Kreikassa kävi 26 miljoonaa turistia ja tuottoja laskettiin tulleen 14,5 miljardia. Tuo summa on 7 % bruttokansantuotteesta. Vertailuksi esim. Saksassa turismi tuo 4,7% BKT:stä. Tämä vertailu lupaa hyvää Kreikalle, mutta Saksan tulot 4,7% bkt-osuudella on 97 miljardia.
Turismikaan ei ole tie onneen, vaikka kaikki 1-3 tähden hotellit muokattaisiin 5 tähden linnoiksi, koska rakennusmateriaalit ovat pääsääntöisesti tuontitavaraa.
VIENTI:
Turismin tueksi Kreikan pelastusrenkaaksi on esitetty vientiä. Suurkonserneja tai edes suuryrityksiä ei Kreikassa kuitenkaan ole suurta joukkoa. Suurin tehdas kuuluu „Coca-Cola“-konsernille. Toiseksi suurin työnantaja on „Hellenic Telecommunications“, joka myytiin saksalaisille. Kolmannen portaan palkintopallilla vie Kreikan kansallinen lotto- ja veikkaus konserni „OPAP“, jota ollaan pilkkomassa myyntiin. (Yksi ainoita valtion yrityksiä, joka tuotti voittoa)
Neljäntenä listalla on „National Bank of Greece“ ja viides „Hellenic Petroleum“, joita molempia ollaan myymässä pois. Kuudes tila menee „Titan Cement“:ille, joka on maailman kuudenneksi suurin sementintuottaja maailmassa. Seitsemäntenä on „Duty Free Shops“. Nämä sijalla 4 – 7 olevat yritykset eivät vie mitään tai mitättömästi, joten ei näistäkään ole Kreikan pelastusrankaaksi.
TROIKKA:
Troikka on huseerannut Kreikassa „pelastusmielessä“ jo vuosia. Tästäkään ei ole ollut suurta hyötyä. Ainakaan, jos katsotaan vuoden 2015 saldoa. 10.000 yritystä kotimarkkinoilta on sulkenut ovensa kotimaisen kysynnän loputtua ja keskimäärin vuonna 2015 on päivittäin saanut lopputilin 600 kreikkalaista.
Teollinentuotanto on laskenut Troikan ohjeistamana vuoden 1978 tasolle. Tuolloin Kreikan velkataso oli 7,3 miljardia Euroa, joka teki 22,1 % BKT:stä. Vuoden 2016 vaihteessa velkasaldo oli 317,1 miljardia ja 175 % BKT:stä! Vertailuksi 2.Q vuodelta 2015 oli Kreikan nettovelka ulkomaille 225,6 miljardia.
Vuoden 1978 tuotannolla taistellaan vuoden 2016 velkoja! Sama, jos lähtisist vuoden 1978 Toyotalla viivalle nyky Tojojen kanssa! Ei kannata lyödä vetoa suurta summaa MK2 – Tojolle!
Kreikan uusin paketti ei poista ongelmaa, jonka EURO toi mukanaan! Kokonaisuutena Kreikalla kuten Espanjalla, Portugallilla ja Italialla ei ole mahdollisuuksia tervehtyä tilasta jonka EURO-jäsenyys ja „pohjoiset sijoittajat“ keski-Euroopan pankkien kautta loivat.
Ainut vaihtoehto, myös Suomelle, on erota Eurosta ja antaa ajan parantaa haavat.
Kiitos
Hämis
PS. Jos luit loppuun asti niin mieti hetki montako „suomalaista“ tuotemerkkiä meillä on kotimaassamme vielä jäljellä ja kerro mikä niistä nostaa Suomen………
vapaakulkija 