Meidän tulee syödä vähemmän lihaa?

Euroopan johtajilla on yhteinen sävel. Ihmisten on luovuttava lihasta ja siirryttävä kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin. Tämän pakkosiirtymisen syyksi on perusteluissa käytetty useita eri syitä ja syy-yhteyksiä. Onko näillä kaikilla syillä pohja ja onko poliitikkojen vaatimuksien täyttäminen yleensä mahdollista tai hyödyllistä?

Pohjaksi selvitykselle otamme Saksan entisen maatalousministeri Renate Künast:in haastattelun Die Welt–lehdelle.

Luomutuotanto ei ole mahdollista ilman karjaa!

Künast: Wir werden noch Tiere haben, aber die Tierhaltung wird sich drastisch reduzieren müssen … Und für die Gülle zur Düngung der Felder brauchen wir weniger Tiere, als wir jetzt haben.“

(Meillä tulee olemaan eläimiä, mutta meidän tulee vähentää eläintenpitoa merkittävästi….Peltojen lannoitukseen tarvittavaa lietettä varten tarvitaan entistä vähemmän eläimiä)

Todellisuus on toisenlainen. Luomutuotantoa tutkinut sveitsiläinen Forschungsinstitut für biologischen Landbau (FiBL) kertoo videollaan, että viljelyn seitsemän vuotisen kierron aikana vuosittain tarvitaan 1,4 eläinyksikköä lannoitukseen. Yksi eläin on määritelty 700 kilon elopainolla josta on johdettu 500 kilon eläinyksikkö (EY)

Sveitsiläinen SWR–kanava on käsitellyt asiaa: SWR/FiBL: „Im biologischen Landbau müssen dem Ackerland ebenfalls Nährstoffe zurückgegeben werden. Dazu benötigt man diese beiden (vorgeführt wird eine große Kuh samt Kalb): 1,4 Großvieheinheiten (GV) pro Hektar“. Sie entsprechen etwa 12,5 Tonnen Mist und 16 Kubikmeter Gülle.“

(Myös luomuviljelyssä on viljelysalalle lisättävä lannoittavia aineita. Tätä varten tarvitaan 1,4 EY:tä hehtaarille, joka tarkoittaa noin 12,5 tonnia lantaa ja 16 kuutiometriä lietettä)

Mainittu EY–määrä on lähde teoreettiselle pienelle sadolle luomutuotannossa. Tällä hetkellä Saksan koventionaalisessa (konvi) viljelyssä on EY–luku 0,79 hehtaaria kohti. (Hollannissa luku on 3,5 kertainen ja Tanskassa 1,4 kertainen). Saksan luomuviljelyssä EY–luku on vielä huonompi ollen vain 0,59 hehtaarille. (Vuoden 2016 tilastojen mukaan luomuviljeliöiden 1.135.531 hehtaaria kohti oli 634.884 eläinyksikköä ja konviviljeliöiden 15.523.397 hehtaaria kohti 12.319.475 eläinyksikköä.)

Saksan konvimaanviljely, erityisesti vihannesten viljely, on riippuvainen tuontilannoitteista. Maahan tuodaan lannoitteeksi lantaa, lietettä ja kompostia, vaikka siitä ei mielellään puhuta. Jos Saksa haluaisi olla omavarainen maanviljelystensä lannoitteiden suhteen (1,4 EY/ha) tarvittaisiin luomutuotannossa noin 150 prosenttia lisää eläinyksiköitä ja konviviljely tarvitsisi 77 prosenttia lisää eläinyksiköitä.

Luomuviljelyn periaate toimii vain eläinten kanssa!

Künast: „Denn das, was bei den Tieren hinten rauskommt, ist auch nicht das einzige Düngemittel. Es gibt auch biologischen Dünger aus Pflanzen und pflanzlichen Rückständen, die über Fruchtfolgen dem Boden zugleich wieder etwas Stickstoff zurückgeben. Das machen kluge Bauern heute schon. Wir brauchen nicht die eine Ackerfläche, um Dünger für die andere anzupflanzen, sondern das sind Pflanzen, die als Zwischensaat den Boden anreichern.“

(Se mikä eläimistä tulee takaa ulos ei ole ainut lannoite. On olemassa myös luomulannoitteita, jotka on tehty kasveista ja kasviperäisistä jätteistä, jotka antavat takaisin maahan kasvien tarvitsemaa typpeä. Viisaat maanviljelijät käyttävät tätä jo nyt. Meidän ei tarvitse viljellä pellolla lannoitteita, joilla lannoitetaan toista peltoa, vaan kyseessä on välikasviviljely.)

Luomuviljelyssä olisi käytettävä noin 25 prosenttia viljelyalasta typenlisääjäkasvin viljelyyn. Tätä ”viljelyikkunaa” on vaikea sovittaa luomuviljelyn kiertoon. Tämä takia on luomuviljelyn edellytyksenä ovat eläinyksiköt, jotka voivat käyttää typpenlisääjäkasvit ravinnokseen ja jalostaa niistä lannoitteen lisäksi myös lihaa.

Luomumaanviljelys on mahdollista myös täysin ilman eläinyksiköitä, mutta se tarkoittaa ”lannoitusvuosien” kautta noin neljänneksen pienempää satoa vuosittain. Tämä taas vaikuttaa suoraan elintarvikkeiden saatavauuden kautta hintaan.

Politiikan ratkaisu ongelmaan!

Künast: „Wir bauen Soja in Südamerika ein. Das ist pflanzliches Eiweiß, das man essen könnte oder an dessen Stelle man etwas anderes anbauen könnte. Aber wir nehmen dieses Soja, verfüttern es an die Tiere und machen so aus neun Kilo pflanzlichem Eiweiß ein Kilo tierisches Eiweiß. Das ist völlig ineffizient.“

(Me viljelemme Etelä–Amerikassa soijapapuja. Tässä on kasvipohjaista valkuaista, jonka voi syödä tai viljellä sen tilalla jotain muuta. Me kuitenkin syötämme tämän soijan eläimille ja saamme yhdeksää kasvivalkuaiskiloa kohti yhden eläinvalkuiskilon takaisin. Tämä on varsin tehotonta.)

Ensinnä, ”me” emme viljele mitään Etelä–Amerikassa. ”Me” ostamme Etelä–Amerikasta soijapapuja ja sen käsittelystä jäävää proteiinia sekä soija–öljyä biodieseliksi. Tällä hetkellä ostamme soijaa myös USA:sta ja Kanadasta johtuen Kiinan ja USA:n välillä käytävästä kauppasodasta.

EU–alueelle tuotavat soijapavut antavat virallisen tiedotuksen mukaan paikallisille, myös erittäin köyhille, lisäansioita, eikä ole pois keneltäkään. Entinen katolisen kirkon piispa nimettiin vihreiden ja NGO–järjestöjen tuella sekä ylistyssanojen saattelemana Paraguain presidentiksi. Presidentiksi päästyään mies antoi TAZ–lehdelle haastattelun.

TAZ–lehti kysyi presidentin aikomuksista pyrkiä eroon soijanviljelystä maassaan. Lehti epäili, että pienviljelijät joutuvat maksamaan tämä palaamalla kurjuuteen. Presidentti Lugo vastasi kysymykseen: ”Soija–ohjelma on tärkeä maallemme, koska se tuo kaivattua ulkomaankauppaa ja suuria määriä valuuttaa maahan, mutta se ei saa olla ainut ratkaisu. Me uskomme, että pienviljelijät kärsivät tästä suunnasta.”

EU:n soijatuonti ei lisää pienviljelijöiden lautaselle ruokaa ja elintasoa, koska suuryritykset ja jopa terroristit kaappaavat näiden maat omaan tehotuotantoonsa pakottamalla, väkivallalla ja jopa murhilla. Tämä kehitys on havaittavissa samallaisena niin Afrikassa, kuin latinalaisessa Amerikassa.

Aavikoituminen ei ole ongelma!

Künast: Wir werden wegen des Klimawandels, der uns erreicht hat, eine massiv reduzierte landwirtschaftliche Nutzfläche haben, egal, ob es um Obst, Gemüse oder Tierhaltung geht. Die Wüstenbildung schreitet voran.“

(Ilmastonmuutos tulee vähentämään maaviljelyskäytössä olevaa maa-alaa massiivisesti oli kyseessä hedelmä-, vihannes- tai eläinrehun viljely. Aavikoituminen laajenee)

Saharan metsät eivät ole joutuneet yleisen tuhon kohteeksi ja aavikoituminen ei jatku vaan on kääntänyt suuntansa. Satomäärät Sahel:in–alueella nousevat jatkuvasti ja ihmiset lihovat jos FAO–tilastoja on uskominen. Niger:in viljatuotanto on kuusinkertaistunut sitten vuoden 1961. suurin ongelma näissä maissa ei ole ilmastonmuutoksesta johtuva aavikoituminen vaan holtiton väestönkasvu, väärät poliittiset päämäärät ja vaatimustason kasvu valtiota kohtaan.

Kiitos

Hämis

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s