Turkin ja Argentiinan kriisi: Akuutti tartuntavaara!

Turkin valuuttakriisi kytee edelleenkin, mutta palokuntaa päästetä ulos tallista. Turkin liira on laskenut ennätysalas ja inflaatio maassa on räjähtänyt käsiin. Samaan aikaan Argentiinassa on vastaavia ongelmia.

Sijoittajien luulisi hengähtävän, kun Turkin keskuspankki on ensi kertaa kriisin puhkeamisen jälkeen luvannut pitää hinnat tasaisina. Tähän optimismiin saattaa olla osa syynä Turkissa pikavauhtia luoti laki, joka antaa mitätöntä 2.300 dollarin korvausta vastaan vapautuksen armeijasta. Epävirallisten tietojen mukaan Turkista on jo nyt löytynyt 450.000 miestä, jotka eivät halua kuolla Erdoganin puolesta.

Keskuspankin lupaus on kova, kun ottaa huomioon, että liira on syöksynyt huhtikuun alusta tähän päivään mennessä 40 prosenttia ja inflaatio heiluu 18 prosentin kohdalla. Tämä ennustaa sijoittajien suuntaan suruviestiä, jota on vaikea valkaista Erdoganin käytössä olevilla keinoilla.

Asiantuntijoiden mukaan Turkin keskuspankin tulisi nostaa ohjauskorkoaan vähintään 10 prosenttia ja päästää inflaatio jopa 30 prosentin tasolle pysäkseen mukana pokeriringissä. Tuleeko korkonnostoa jää nähtäväksi. Jo heinäkuun istunnossa kävi ilmi, ettei keskuspankki Erdoganin alla tule tekemään muuta, kuin kaivamaan kuoppaa syvemmäksi.

Erdogan syyttää tilanteesta ulkomaalaisia voimia, eikä halua polvistua ulkomaalaisien sijoittajien edessä.

Argentiinassa toinen ääni

Vastaavaan kriisin ajatuneen Argentinan presidentti Mauricio Macri on ottanut toisen suunnan. Hän yrittää päästä maansa kanssa kansainvälisien sijoittajien suosikiksi tai edes saada heidät sietämään Argentiinaa. Tämän yrityksen onnistumisen todennäköisyys on melko heikko, koska maa on historiansa aikana tehnyt konkurssin seitsemästi aikaisemmin.

Macri on pyytänyt IMF:ltä hätäapua, jotta saisi kurottua 1,3 miljardin dollarin alijäämää kiinni. Tätä missiota auttaisi uusien tullien asettaminen ja kova säästöohjelma. Argentiinan keskuspankki nosti jo korkoa huimiin 60 prosentin lukemiin. Argentiinaa ei voi syyttää yrityksen puutteesta saada talouttaan tasapainoon, mutta toimet eivät ole vakuuttaneet haijoukkoa, joka on painanut pesoa alas verrattuna dollariin. Maanantaina kaikkien aamutoimienkin jälkeen peso hävisi 4,5 prosenttia arvostaan. IMF on kuitenkin antanut Argentiinalle lainaohjelman, jonka summa 50 miljardia dollaria on laskettu auttavan maata pysymään tolpillaan noin kolmen vuoden ajan. Tästä summasta 15 miljardia on heti maan käytössä ja loput jakautuvat säästöohjelman ehtojen mukaan kolmelle vuodelle.

Turkkiin verrattuna Argentiinalla ei ole enää tilaa liikkua pelikentällä ja vakuuttaa sponsoreita pelikunnostaan. Korkot ovat jo katossa ja lisäkuritus valtiontalouteen painaa maan hetkessä syvempään syöksyyn.

Turkki vs. Argentiinaa

Näillä kahdella maalla on paljon yhteistä. Molemmilla mailla on massiivinen alijäämä ja kilpailukykyongelma käsissään. Tämän perustuksen päälle on laitettu pystyyn seinät inflaatiosta ja katto suuresta riippuvuudesta ulkomaalaisiin sijoituksiin ja lainoihin vieraassa valuutassa. Molempien on voitettava markkinoiden usko takaisin. Vain yksi näistä on vielä hieman puolustuskykyinen toinen voi vain nostaa kädet pystyyn.

Kummallekkaan ei ole näkyvissä nopeaa toipumista kriisistä.

Uhka Euroopalle ja Eurolle sekä idästä ja lännestä

Euroopan pankit ovat sijoittaneet Turkin, Argentiinan, Brasilian, Mexikon ja Etelä-Afrikan toimintoihinsa suuria summia. Esimerkiksi espnajalainen Santader&Co. on sijoittanut näihin maihin noin 170 prosenttia omaan pääomaansa verrattuna. Turkkiin on sijoittanut myös muut eurooppalaiset pankit joko suoraan yrityksille tai valtioon joidenkin arvioiden mukaan, jopa 300 miljardia.

Turkin ja Argentiinan kaatuessa ainakin Espanjan pankit joutuvat hakemaan EKP:ltä uutta pelastusohjelmaa.

Pienempi uhka on Saksan, Italian ja Ranskan päällä. Näiden maiden pankkien lainoitus on Ranskalla noin 10 prosenttia pankkien omasta pääomasta ja Saksan, sekä Italian pankkien kohdalla noin 5 prosenttia.

Kiitos

Hämis

Lähteet: Finanzen100.deManager MagazinWelt

Lisää yksityiskohtia aiheeseen: Täältä ja täältä.

Mainokset

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s