Nato-kumppanien USA:n ja Turkin välinen riita kärjistyy entisestään. Turkin presidentti Erdogan on antanut ymmärtää, että Turkki on valmis jopa sotaan. Valtioiden jotka haluavat rauhaa on oltava valmiina sotaan Erdogan sanoi puheessaan ja lisäsi: ”Me olemme valmiita kaikella mitä meillä on”.
Kiista Turkissa pidätettynä olevan amerikkalaisen pastorin ja noin 20 muun amerikkalaisen takia on johtanut USA:n presidentin Donald Trumpin nostamaan turkkilaisen raudan ja alumiinin tuontitullit kaksinkertaiseksi. Tästä tulistuneen Erdogan kutsui Trumpia puheessaan maailman suurlähettiläille ”maailman talouden yleismies jantuseksi”.
Tätä ennen Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu oli puhunut sovittelevaan sävyyn ja kertonut, että Turkki on valmis konsensukseen ja diplomaattisiin ponnisteluihin. Mitään tarkempaa suunnitelmaa ei puhe sisältänyt.
Turkki on lähettänyt USA:n suurlähettiläänsä Washingtoniin neuvotteluun. USA:n vastausta Turkin kädenojennukseen ei ole vielä tiedossa.
Pakotteet ja niiden vaikutus
USA:n määräämät pakotteet koskevat ensin vain raudan, teräksen ja alumiinin vientiä Amerikkoihin.
Turkin teräs- ja alumiinivienti on kuitenkin, varsinkin USA:n suuntaan, melko mitätöntä verrattuna BKT-lukuihin. Turkki vei reilun 26 miljoonan dollarin edestä kaikenlaista alumiinia USA:han ja terästä kaikkineen noin 1.100 miljoonan dollarin edestä.
Verratessa näitä summia Turkin vientilukuihin (156 miljardia us-dollaria) tulee ilmiselväksi, ettei näillä ensimmäisillä pakotteilla ole suurta merkitystä ja jatkopainostus vaikuttaa välttämättömältä, jos Trump haluaa saada Erdoganin murrettua.
Sisäinen paine Turkissa
Samaan aikaan Turkin sisäinen paine kohti Erdogania ja hänen hallintoaan kasvaa. Ihmiset ovat alkaneet kommentoimaan uppoavaa liiraa ja taloustilannetta erittäin negatiivisesti. Tähän hallitus on reagoinut kiivaasti. Tietotoimisto Anadolu:n mukaan Facebook-palvelusta on poistettu useita sivuja ja käyttäjiä. Joitain vastaa ollaan nostamassa syytteitä tappiomielialan lietsomisesta.
Erdogan muovaa tuhonsa itse
Welt-lehdelle vakiokommentaattorina toimiva Jacque Schuster kertoo, että ”Erdoganin suuruudenhulluus ei ole pysäytettävissä”.
– Vaikka välirikko lännen kanssa on selvyys jatkaa Erdogan edelleenkin haaveilua islamistisesta imperiumista oman maansa ja kansansa kustannuksella, kertoo Schuster lehdelle.
Tätä islamistisen imperiumin haavetta ei tue se tosi asia, että kaksi kolmannesta Turkkiin tehdyistä investoinneista tulee EU-alueelta ja 44 prosenttia kaikesta Turkin viennistä suuntautuu EU-alueelle.
Erdoganin joukkueen uudet hyökkääjät ja puolustajat
Euroopan roolin korvaajaksi tuskin riittää Kiinan markkinat, koska kiinalaiset haluavat myydä omaa tuontantoaan. Kuitenkin Kiina on luvannut auttaa Turkkia, joka on kiistämätön osa Kiinan suurprojektia uutta silkkitietä.
Turkin ja Erdoganin taakse on ilmestynyt myös Kuwait, joka on tehnyt Turkin liiraa tukevia valuuttaostoja. Lisäksi Indonesia on luvannut tukensa Erdoganin Turkille ja Liiralle.
Turkin suurlähetystö on kiittänyt myös Libanonia liiran ja Turkin tukemisesta.
Tunisiassa on Riyad Suaybi ilmoittanut tukevansa Turkkia lännen ”kansallisia etuja ajavaa ja Lähi-Idän sekä Afrikan maita alistavaa politiikkaa vastaan”. Suaybi on Tunisian patrioottisen puolueen johtaja, joka on kutsunut myös maanmiehiään tukemaan Turkkia mahdollisuuksiensa rajoissa.
Kaiken päälle myös Irak on ilmoittanut tukevansa Turkkia vastustamaan USA:n painostusta. ”Trump on paperitiikeri”, kommentoi Anadolulle Said Ahmad Penjweny, joka edustaa muslimien kansainvälistä yhteistyöelintä (International Union of Muslim). Penjweny kutsui kaikkia uskonveljiään tukemaan Turkkia lännen vihamielisen hyökkäyksen alla. Irakin tuen takana saattaa piillä Turkin avainasema kahden joen virtauksien hallitsijana, joka voi tarvittaessa ”kääntää hanan kiinni”.
Arabien yhtenäisyyttä on noussut tukemaan Turkin liiran ja Erdoganin kautta myös Katar, joka on luvannut investoidan Turkkiin 15 miljardia dollaria. Samalla luodaan uusia ja kestävämpiä suhteita Turkin ja Katarin välille.
Summa summarum
Kaikkiaan kiistalla USA:N ja Turkin välillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset.
Nato on vaarassa hajota, kun Erdogan on lähentynyt Venäjää ja ilmoittanut ostavansa S-400 torjuntaohjuksia käyttöönsä. Tätä seurasi välitön reaktio USA:n toimesta. USA lopetti välittömästi uusien F-35 hävittäjien toimitukset Turkkiin.
Tässä liikkeessä USA jää hopealle, koska Turkki oli suurin F-35 hävittäjien tilaaja maailman laajuisesti. Tästä 100 miljardin tilauksesta väännetään vielä kättä, kun Erdoganin mukaan hänen maansa on jo maksanut osan vuonna 2002 tehdyn sopimuksen mukaan.
Nato pelissä on vieläkin tärkeämpiä ulottuvuuksia Etelä-Turkissa sijaitsevan Incirlik Air Base, josta Nato on toiminut Lähi-Idässä. Tämän tukikohdan tärkeyttä NATO-toiminnalle alueella ei voi riittävästi korostaa.
EU:ssa pelkoja nostaa Turkin taloudellinen vaikutus mahdollisesti EU-maiden lainottamien konkurssiin ajautuvien turkkilaispankkien ja yritysten kautta. Tämä saattaisi käydä liian kalliiksi jo nyt polvillaan olevan Euroopan keskuspankin kautta EU:n jäsenmaiden veronmaksajille jaettavan vastuun kautta.
Toinen suuri pelko, joka jäytää EU:n ja Turkin suhdetta on kaksi-kolme miljoonaa pakolaista, joilla Erdogan on jo ennenkin kiristänyt EU:lta rahaa. Miten Erdogan käyttää näitä ihmispoloja kriisin kärjistyessä huippuunsa ja USA:n vaatiessa EU:ta tukemaan sen asettamia pakotteita, jää nähtäväksi.
Tilanteen selvittäminen vaikuttaa sitä vaikeammalta, mitä enemmän Erdogan saa ulkoista tukea islamistisilta mailta, koska islamistisen maailman keräytyessä Turkin ja Erdoganin taakse tämä riita leviää Erdoganin suuruuden hulluuden kautta hyvin nopeasti uskonnollisen puolensa kautta koko maailman käsittäväksi taisteluksi ”Lännen” ja ”islamin” välille.
Lähteet: Bild Zeitung – N-TV – Spiegel – OEC – Welt – Anadolu – N-TV – Anadolu – Anadolu – Anadolu – Anadolu – Anadolu – The Washington Times –
vapaakulkija 