Kansalaisaloite demokratiaa Suomessa!

Suomen eduskunta teki vuonna 2012 kansalaisaloitteesta lain ja Kansalaisaloite.fi -sivusto avattiin 1.12.2012. Laki ja sen myötä avattu sivusto antoivat kansalle mahdollisuuden osallistua Suomen tasavallan poliittiseen kehitykseen kansalaisaloitteen kautta. Aloitteeseen tuli kerätä 50.000 kannatusallekirjoitusta, jotta se voitiin luovuttaa eduskunnalle käsiteltäväksi.

Tähän päivään mennessä kansalaisaloitteita on tehty 1090 kappaletta, joista päättyneitä on 991 kappaletta. Käynnissä on 61 kappaletta ja alkamassa kaksi. Tästä yli tuhannen aloitteen määrästä on eduskuntaan käsiteltäväksi toimitettu 36 kappaletta. Kannatusrajan ylittäneisiin kansalaisaloitteisiin on kerätty yli 2,5 miljoonaa allekirjoitusta

Eduskunta käsittelyt

2013

Ensimmäinen kansalaisaloite, josta äänestettiin eduskunnassa oli ”Laki eläinsuojelulain 22 §:n muuttamisesta”. Aloiteen allekirjoittajat palkittiin yhdellä (1) äänestyksellä, jonka lopputulos oli 140 Jaa – 36 Ei – 3 Tyhjää – 14 poissa. Äänestys jakoi niin hallitusta (83 Jaa – 31 Ei), kuin oppositiota (63 Jaa – 5 Ei). Puolueiden demokratia käsitys jakautui lievemmin.  Keskusta (jaa – ei) 32 – 1, Perussuomalaiset 31 – 3, Kokoomus 37 – 4, Sosdem 30 – 8, Vihreät 0 – 10, Vasemmistoliitto 0 – 9, RKP 10 – 0, KD 6 – 0, Vasenryhmä 0 – 1.

2014

Toinen aloite joka pääsi eduskunnan käsittelyyn äänestystasolla oli ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”. Tämän aloitteen 51.801 kannattajaa saivat lakimuutoksesta aikaan kolme äänestystä eduskunnassa. ( 1 – 2 – 3 )

Äänestystuloksista käy ilmi, että aloite jakoi niin opposition, kuin hallituksen rivejä ensimmäisellä kierroksella, mutta hallitus keräsi rivinsä kasaan kahdella seuraavalla kerralla. Lopulta aloitteen puolesta äänestivät: Kokoomus, Demarit, Keskusta, Vihreät (4), RKP ja KD.  Aloitetta vastustivat: Perusuomalaiset, Vasemmistoliitto, Muutos 2011 sekä osa Vihreistä (6)

Kolmas kerta toden sanoo, kun ”Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta” luovutettiin eduskunnalle. Tämä suuren kohun kera käsitelty aloite keräsi 166.851 kannattajaa.

Eduskunnassa äänestettiin aloitteesta kaikkiaan neljä kertaa. Ensimmäisessä äänestyksessä äänet (jaa–ei) jakautuivat 92 – 105. Äänestys perustui Jani Toivolan ehdotukseen ja se jakoi niin hallituksen (25 – 74) kuin opposition (67 – 31). Puolueet jakautuivat samalla tavalla: Kok 16 –28, Sosdem 2 – 37, PS 36 – 1, Kesk. 30 – 6, Vas. 0 – 12, RKP 1 – 9, Vihreät 0 – 10, KD 6 – 0, Vasenryhmä 0 – 2, Muutos2011 1 – 0.

Toinen äänestys oli ensimmäisen äänestyksen peilikuva ja kolmas äänestys ensimmäisen kopio.

Neljäs ratkaiseva äänestys teki aloitteesta ensimmäisen vahvistetun kansan demokratian voiton. Tulos 101 – 90 ohjasi voiton jaa–kannalle, vaikka hallitus (71 – 25) ja oppositio (30 – 65) jakautuivat edelleenkin. Puolueittain jako jatkui läpi koko eduskunnan: Kok 26 –15, Sosdem 36 – 3, PS 1 – 35, Kesk. 6 – 29, Vas. 12 – 0, RKP 9 – 1, Vihreät 9– 0, KD 0 – 6, Vasenryhmä 2 – 0, Muutos2011 0 – 1.

Neljäs saliin asti päässyt kanslaisaloite oli ”Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla”. Tästä aloitteesta äänestettiin kaksikertaa. Ensimmäinen kerta äänestettiin James Hirvisaaren lausumaehdotuksesta (134 jaa – 48 ei – 1 tyhjä – 16 poissa). Hallituksen rivit pysyivät melko suorina (90 – 4), kun taas oppositio jakautui kahtia (44 – 44).

Toinen äänestys Pauli Kiurun esityksestä päätyi 89 jaa – 93 ei tulokseen ja asia katosi eduskunnan päiväjärjestyksestä.

2017

Viides eduskunnan äänestykseen päässyt aloite oli ”Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta”. Tämä aloite kävi läpi kolme äänestyskertaa. Lausumaehdotus, mietintö / Antero Laukkasen lausumaehdotus 1 – Lausumaehdotus, mietintö / Päivi Räsäsen lausumaehdotus 2 – Käsittelyn pohja, valiokunnan ehdotus / Mika Niikko

Käsittelemättömät

Edellä mainittujen lisäksi eduskunnan suureen saliin ei äänestykseen asti ole päässyt muita aloitteita. Tämä kertoo kenties miten arvokkaana eduskunta pitää kansalaisten aktiivisuutta osallistua yhteiskunnan parantamiseen, muokkaamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen demokratian keinoin yleensä.

Kansalaisaloite lanseerattiin demokratiapohjan laajentamiseen ja kansalaisia yhteiskuntakehitykseen osallistumaan kutsuvalla agendalla, mutta yli kahden miljoonan kansalaisen aktiivisuus näyttää olevan eduskunnassa istuville demokratian esitaisteloijoille yhdentekevää!

Ohessa kuvakavalkaadi eduskunnalle luovutetuista kansalaisaloitteista, jotka ylittivät 50.000 kannattajan haamurajan.

 

Näiden kaikkien yli kahden miljoonan kannattajan pyrkimyksistä vaikuttaa Suomen demokratian kehitykseen ja aktiivisuuden vaikutuksista eduskunnan työhön tai aloitteen käsittelystä lautakunnissa ei saa selvyyttä ilman suurta vaivaa.

Tämä välinpitämättömältä vaikuttava toiminta nakertaa perustuksia koko ajatukselta kansalaisaloitteen takana. Näistä tiedottamisessa olisi eduskunnalla, puolueilla ja yksittäisillä kansanedustajilla sarkaa, jos kansalaisten uskoa demokratian yleiskuntoon halutaan pitää yllä!

Kansalaisaloitteen allekirjoittaneille kansalaisille tulisi kertoa vähintään miten eduskunnassa istuvat puolueet ja kansanedustajat suhtautuvat kyseiseen aloitteeseen. Tämä vaatisi vähintään yhden äänestyksen palkkion 50.000 kannattajan keränneille aloitteille. Näin kansalaisille jäisi edes jotain keräämisen ja allekirjoittamisen vaivasta käteen. Nyt aloitteet katoavat eduskunnan sisälmyksiin, eikä niistä kuulu sen jälkeen mitään…………

Demokratiaa vai vedätys?

Kiitos

Hämis