EU:n Unkaria ja Puolaa vastaan nostamat kanteet myös Saksalle, Ranskalle ja jopa Suomelle?

EU on hakenut varastostaan ”Ison Bertan”, joka on suurin ase mitä komissiolla on jäsenmaita vastaan: Artikkeli 7. Artikkelin, jolla voidaan jäsenmaalta viedä äänestysoikeus, jos tämä tai nämä ”loukkaavat törkeästi EU:n perusarvoja”. Tämä päätös ei koske pelkästään Puolaa ja Unkaria, koska samanarvoisuusperiaatteen mukaan EU:n tulisi aloittaa sama prosessi myös Saksaa, Ranskaa, Espanjaa, Kroatiaa, Romaniaa, Maltaa ja Slovakiaa ja kenties jopa Suomea vastaan.

Puola:

Puolan ”törkeä loukkaus EU:n arvoja” vastaan on eläkeikän laskeminen 65 vuoteen korkeimman oikeuden tuomareilla. Tämä ei riko mitään EU-sääntöä, mutta komissio olettaa, että eläkeiän laskemisella saadaan poistettua poliittisesti epämiellyttäviä tuomareita. Tämä ”puhdistus” on EU:n sääntöjen vastainen komission mielestä.

Puolan puolustus vetoaa siihen, että tämä uusi sääntö koskee vain kommunistisen vallan aikana uransa tuomareina aloittaneita. Puolan puolustus vetoaa Itävallassa natsien tuomareina ja virkamiehinä toimineiden ”puhdistukseen”, joka sekin tehtiin liian myöhään.

Unkari:

Unkariin kohdistuvat syytteet ovat monisyisempiä, mutta tyhjä tynnyri kolisee sitä kovemmpin mitä suurempi se on. EU-parlamentti tukee väitteensä yhden unkarilaisen vihreää puoluetta edustavan EU-parlementaarikon kertomukseen, ettei Unkarin hallitus ole kuullut säädetyssä määrin kansalaisjärjestöjä tehdessään muutoksia perustuslakeihin. Unkarin hallitus käyttää uutta lakia avustusjärjestöjen ihmissalakuljetukseksi luokiteltavan toiminnan vastaiseen taisteluun. Tästä yksinäisen taistelun EU-komissio on ottanut silmätikukseen, vaikka ihmissalakuljetus ja sen avustaminen on laitonta kaikissa EU-maissa.

Yhdessäkään syytöksessä Unkarin tapauksessa ei ole konkrenttisen rikkomuksen tunnusmerkkejä, vaan pelkkiä oletuksia siitä, että kansallinen lainsäädäntö rikkoo ”EU:n arvoja”. Jos EU-parlamentti komission johdolla käyttää epämäärisiä ”EU:n arvoja” mittarina määrätessään rangaistuksia jäsenvaltioille tulee samalla avattua ovi rajattomalle totalitääriselle ajatusmaailmalle.

Jos EU-parlamentti, komissio erityisesti EU-kansalaiset hyväksyvät ”häilyvien arvojen” pohjalta annettavat rangaistukset on tasapuolisuuden nimissä on tutkittava kaikkien jäsenmaiden toimintaa ja lainsäädöntöä, sekä nostettava vastaavat syytteet ”arvoja rikkoneita” maita kohtaan.

Slovakia ja Malta:

Näissä molemmissa maissa on tapettu Internetissä vaikuttava bloggari, joka pääsi hallitukseen asti ulottuvan korruptioepäilyn jäljille. Näitä murhia ei ole tähän päivään mennessä selvitetty. Tästä korruptiosta olisi kenties houkuttelevaa päästä eroon niinkin yksinkertaisesti, kuin varhaiseläkelailla, kuten Puola teki.

Romania:

Romania on EU:n korruptoitunein maa. Maan sosialistisen puolueen johtaja on jo tuomittu korruptiosta, mutta häärii silti eduskunnan puhemiehenä ja pitää halliutsta rautaisessa otteessaan. Maassa on myös estetty useiden poliiseja vastaan nostettujen rikosilmoitusten käsittely. Pahoinpidellyksi on joutunut joidenkin tietojen mukaan jopa 500 hallituksen korruptiota vastustaneesiin mielenosoituksiin osallistunutta kansalaista. Sisäministeriö on julistanut kaikki ilmoitukset salaisiksi.

Lieneekö sattumaa, että kolmea mainittua maata johtaa sosiaalidemokraatit ja Puolassa, sekä Unkarissa on oikeistohallitus. Tässä kohtaa ei tarvitse olla salajuoniteoreetikko, jotta näkee yhteyden kahden erillaisen tavoitteen välillä, varsinkin neoliberaalien johtaman EU-parlamentin ja samalla idologialla varustetun EU-komission ja kolmen maan hallitusten välillä?

Tämä selektiivinen antiaktiivisuus haisee taivaaseen asti. Uutta asiaan tuo se tieto, että myös Saksaa ja Ranskaa kohtaa tulisi nostaa syytteet, jos käytännöksi ja mittapuuksi otetaan Puolan ja Unkarin kohtelu. Tätä emme tule kuitenkaan näkemään. Sen odottaminen olisi liian suurta naiviuutta. Saksa ja Ranska ovat pitäneet EU:ta omaisuutenaan jo vuosikymmeniä ja sen tunnustaminen antaa uuden näkökulman brittien erohaluille ja viivystystaistelulle, jossa EU jää auttamattomasti hopealle. Brexitin aiheuttama turhautuminen saattaa olla osasyynä pienten maiden kimppuun hyökkäämisessä.

Saksa:

Saksassakin on huomattu, että EU-parlamentti näki korkeimman oikeuden tuomareiden eläköittämisessä poliittisia värejä ja ”raskauttavan arvojen loukkauksen”. Tämä sama näytelmä on näytelty myös Saksassa, kun poliittisin motiivein erotettu turvallisuuspalvelun johtaja sai lähteä paikaltaan. Hän ei tehnyt mitään rikosta, vaan kertoi oman, hallituksen linjaa vastustaneen, mielipiteensä julkisesti.

Miehen teko oli itseasiassa juuri sitä mitä turvallisuuspalvelun johtajan tuleekin tehdä. Häntä tulisi onnitella tehtävänsä hyvästä hoidosta, eikä erottaa vain koska sai hallituksen ja erityisesti sen johtajataren näyttämään naurettavilta. Lieventävänä asianhaarana ei pidetty sitä, että Merkel ja hänen hallituksensa valhe, jonka syytetty alisti totuuden valolle.

Se, että Saksassa on kyse vain yhdestä miehestä ei tee eroa Puolan tapaukseen, vaikka siellä putoaa useampia päitä. Jos otetaan huomioon, kuinka monta turvallisuuspalvelun virkamiestä johtajansa erottamisen ”Älä kävele varjoni päällä!”-viesti tavoittaa, on vaikutus jopa suurempi, kuin 65 vuoden ikärajassa.

Ranska:

Ranskassa käydään Saksasta puuttuvaa ”ajojahtia” oppositiojohtajaa Marine Le Peniä kohtaan. Tämä näytelmä on saanut jopa Stalinistiset mittakaavat, kun Le Pen joutuu mielentilatutkimukseen. Le Penin rikos oli arvostella islamistista terrorismia ja näiden tekojen kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa. Le Penin kimppuun käydään ”lasten alistamisesta väkivaltaisella materiaalilla”.

Koko prosessi on lainvastainen, koska se rajoittaa sananvapautta, joka on jokaisen demokraattisen perustuslain erityissuojelussa. Sananvapaus on yksi demokratian peruspilareista, eikä sitä voi lyhentää saamatta aikaan vinoa systeemiä. Sanavapauden rajoittamisrikoksista on totuttu syyttämään, varsinkin oppositiopoliitikoiden hiljentämiseksi, Turkkia ja Venäjää. Mainittujen toiminta on siirtänyt nämä kaksi maata oikeusvaltioiden joukosta niiden joukkoon, joiden kuvia näytetään pelokkaille kansalaisille esimerkkinä, että ”pahemminkin voisi olla!”.

Ranskan metodit ovat suoria kopioita Putin-Erdogan-linjalta, mutta ilmeisen demokraattisia, koska tähän ei ole puututtu EU-parlamentin toimesta. Oikeastaan EU on muuttunut tässä tapauksessa Neuvostoliitoksi, joka rankaisee ideologiasta keskustelusta ja varsinkin kritisoijia tuomitaan mielisairaiksi. Tämä lienee enemmän, kuin 65 vuoden eläkeikä?

Kroatia:

Myös Kroatia on ”arvojen rikkojien”-joukossa. Maa kieltäytyy järjestelmällisesti myöntämään kansaoikeudellista merirajaa Slowenian hyväksi. Tässä riisassa EU-komissio ei näe mitään hälyyttävää, eikä puututtavaa. Tämä siitä huolimatta, että välimiesoikeus oli asetettu sopimaan riitaa tuloksettomasti.

Tälläiset rajariidat ovat historiassa muuttuneet nopeasti ja erittäin herkästi sodiksi, mutta sodan uhka ei häiritse EU-komissiota. Voidaako tästä vetää johtopäätös, ettei rauha ole enää EU-arvojen mukaista, kun sitä voi uhata?

Kreikka:

Kreikan ja Makedonian, joka ei ole EU-jäsen, välillä on vastaava riita nimestä. Kreikka on estänyt veto-oikeudellaan vuosia Makedonian pääsyn EU-täysjäseneksi. Se, että Ateena on omaksunut linjan joka kieltää itsenäistä maata valitsemaan oman nimensä itse on loukkaus ”rauhanomaista yhteiseloa Euroopassa”-arvoa vastaan.

Espanja:

Espanjassa on myös tehty ihmisoikeusloukkauksia, jotka rikkovat useampaakin EU-arvoa. Espanja on ainut maa Euroopassa, jossa istuu oppositiopoliitikoita vankilassa. Nämä vangit ovat mielipidevankeja, mutta heidän kiinnipitämisensä ei riko ”Komission arvoja”. Syytetty järjesti rauhallisen kansaäänestyksen Katalonian itsenäisyydestä, jonka lopputulos ei miellyttänyt Madridin herroja. Selvästi poliittisesti latautunutta ajojahtia tai arvopolitiikkaa?

Suomi:

Suomi EU:n ihmisoikeustuomioistuimen suurtyöllistäjänä on varmuudella rikkonut sen seitsemää arvoa omalla arvottomalla armottomuudellaan. Suomeen voisi suositella Puolan-mallia terästettynä hyppysellisellä Unkarin paprikaa!

EU-komission ja parlamentin kuurupiilo

Kaikissa näissä edellä kerrotuissa tapauksissa on ”arvoloukkaus ollut maansisäinen”, joten EU-komissio ja parlamentti istuivat, kuin kolme apinaa ”näkemättä, kuulematta ja sanomatta” mitään.

”Ne ovat sisäisiä ongelmia”, ”bilatraaleja kiistoja” tai ”asioita, jotka eivät riitele EU-lakien kanssa”, siksi kukaan ei reagoinut mitenkään. Näistä ”ongelmattomista ongelmista” kasattua taustaa vastaan näyttäisi loogiselta, että EU-komissio ja parlamentti jatkaa kuurupiiloaan omassa kuplassaan ja antaa Puolalle ja Unkarille rauhan selvittää ”omat sisäiset ongelmansa”!

 

Kiitos

Hämis

Mainokset

Turkin ja Argentiinan kriisi: Akuutti tartuntavaara!

Turkin valuuttakriisi kytee edelleenkin, mutta palokuntaa päästetä ulos tallista. Turkin liira on laskenut ennätysalas ja inflaatio maassa on räjähtänyt käsiin. Samaan aikaan Argentiinassa on vastaavia ongelmia.

Sijoittajien luulisi hengähtävän, kun Turkin keskuspankki on ensi kertaa kriisin puhkeamisen jälkeen luvannut pitää hinnat tasaisina. Tähän optimismiin saattaa olla osa syynä Turkissa pikavauhtia luoti laki, joka antaa mitätöntä 2.300 dollarin korvausta vastaan vapautuksen armeijasta. Epävirallisten tietojen mukaan Turkista on jo nyt löytynyt 450.000 miestä, jotka eivät halua kuolla Erdoganin puolesta.

Keskuspankin lupaus on kova, kun ottaa huomioon, että liira on syöksynyt huhtikuun alusta tähän päivään mennessä 40 prosenttia ja inflaatio heiluu 18 prosentin kohdalla. Tämä ennustaa sijoittajien suuntaan suruviestiä, jota on vaikea valkaista Erdoganin käytössä olevilla keinoilla.

Asiantuntijoiden mukaan Turkin keskuspankin tulisi nostaa ohjauskorkoaan vähintään 10 prosenttia ja päästää inflaatio jopa 30 prosentin tasolle pysäkseen mukana pokeriringissä. Tuleeko korkonnostoa jää nähtäväksi. Jo heinäkuun istunnossa kävi ilmi, ettei keskuspankki Erdoganin alla tule tekemään muuta, kuin kaivamaan kuoppaa syvemmäksi.

Erdogan syyttää tilanteesta ulkomaalaisia voimia, eikä halua polvistua ulkomaalaisien sijoittajien edessä.

Argentiinassa toinen ääni

Vastaavaan kriisin ajatuneen Argentinan presidentti Mauricio Macri on ottanut toisen suunnan. Hän yrittää päästä maansa kanssa kansainvälisien sijoittajien suosikiksi tai edes saada heidät sietämään Argentiinaa. Tämän yrityksen onnistumisen todennäköisyys on melko heikko, koska maa on historiansa aikana tehnyt konkurssin seitsemästi aikaisemmin.

Macri on pyytänyt IMF:ltä hätäapua, jotta saisi kurottua 1,3 miljardin dollarin alijäämää kiinni. Tätä missiota auttaisi uusien tullien asettaminen ja kova säästöohjelma. Argentiinan keskuspankki nosti jo korkoa huimiin 60 prosentin lukemiin. Argentiinaa ei voi syyttää yrityksen puutteesta saada talouttaan tasapainoon, mutta toimet eivät ole vakuuttaneet haijoukkoa, joka on painanut pesoa alas verrattuna dollariin. Maanantaina kaikkien aamutoimienkin jälkeen peso hävisi 4,5 prosenttia arvostaan. IMF on kuitenkin antanut Argentiinalle lainaohjelman, jonka summa 50 miljardia dollaria on laskettu auttavan maata pysymään tolpillaan noin kolmen vuoden ajan. Tästä summasta 15 miljardia on heti maan käytössä ja loput jakautuvat säästöohjelman ehtojen mukaan kolmelle vuodelle.

Turkkiin verrattuna Argentiinalla ei ole enää tilaa liikkua pelikentällä ja vakuuttaa sponsoreita pelikunnostaan. Korkot ovat jo katossa ja lisäkuritus valtiontalouteen painaa maan hetkessä syvempään syöksyyn.

Turkki vs. Argentiinaa

Näillä kahdella maalla on paljon yhteistä. Molemmilla mailla on massiivinen alijäämä ja kilpailukykyongelma käsissään. Tämän perustuksen päälle on laitettu pystyyn seinät inflaatiosta ja katto suuresta riippuvuudesta ulkomaalaisiin sijoituksiin ja lainoihin vieraassa valuutassa. Molempien on voitettava markkinoiden usko takaisin. Vain yksi näistä on vielä hieman puolustuskykyinen toinen voi vain nostaa kädet pystyyn.

Kummallekkaan ei ole näkyvissä nopeaa toipumista kriisistä.

Uhka Euroopalle ja Eurolle sekä idästä ja lännestä

Euroopan pankit ovat sijoittaneet Turkin, Argentiinan, Brasilian, Mexikon ja Etelä-Afrikan toimintoihinsa suuria summia. Esimerkiksi espnajalainen Santader&Co. on sijoittanut näihin maihin noin 170 prosenttia omaan pääomaansa verrattuna. Turkkiin on sijoittanut myös muut eurooppalaiset pankit joko suoraan yrityksille tai valtioon joidenkin arvioiden mukaan, jopa 300 miljardia.

Turkin ja Argentiinan kaatuessa ainakin Espanjan pankit joutuvat hakemaan EKP:ltä uutta pelastusohjelmaa.

Pienempi uhka on Saksan, Italian ja Ranskan päällä. Näiden maiden pankkien lainoitus on Ranskalla noin 10 prosenttia pankkien omasta pääomasta ja Saksan, sekä Italian pankkien kohdalla noin 5 prosenttia.

Kiitos

Hämis

Lähteet: Finanzen100.deManager MagazinWelt

Lisää yksityiskohtia aiheeseen: Täältä ja täältä.

Sipilän kanssa EU-foorumilla!

Päädyin lukemaan arvoisan pääministerimme Juha Sipilän puhetta Eurooppa-foorumissa. Heti alkuun herra pääministeri Sipilä kertoi haluavansa myös kuunnella, eikä vaan puhua…….. Tästä innostuneena heitin muutaman välikommentin herran pääministerin puheeseen. Pitkä kuin nälkävuosi, mutta se on juhaa se!

Puhe Eurooppa-foorumissa
Perjantai 31.8.2018 klo 12:35
(muutosvarauksin)

Arvoisat kuulijat,
Hienoa, että meillä on tänään mahdoll…..plaa plaa…… Haluan tänäänkin puheeni päätteeksi kuulla mitä teillä on sanottavana.
Toivon, että vaivaudut myös kuulemaan ja kenties jopa ymmärtämään mitä meillä on sanottavaa!
Mitä te ajattelette Euroopan unionista?
Me olemme sitä mieltä, että suurempaa korruption pesää, kuin Suomen eduskunta ei olisi uskonut kenenkään saavan aikaan, mutta Brysselissä se onnistui!
Mihin suuntaan sitä tulisi luotsata?
Kohti alkuaan, jossa itsenäiset valtiot touhusivat hiekkalaatikolla nimeltä Eurooppa, eikä kukaan ollut vielä johtaja!
Mihin unionin tulisi keskittyä?
Oman itsenä tarpeettomaksi tekemiseen, kuten kaikkien virkamiesten jokaisessa yhteiskunnassa!
Ainoastaan saumattomalla kansalaisten ja päättäjien välisellä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla voimme luoda kansalaisille läheisemmän ja turvallisemman Euroopan.
Liittyykö tähän jotenkin YLEn toimittajien, Iljan ja teidän kanssa erimielisten ajojahti vai oliko se vain työtapaturma?
Tällä hetkellä ympärillämme kuohuu.
Tämä on varsin kunnioitettava huomio, kun otetaan huomioon miltä korkeudelta se tehdään! (Hämiö)
Unionilla on vastassaan ennen näkemättömiä haasteita sekä maailmanlaajuisesti että eurooppalaisittain:
Nämä lienee suurin osa saatu aikaan ihan itsekseen…. Katsotaan nämä yhdessä läpi?
alueelliset konfliktit,
Euroopan konfliktit on Euroopan politiikan tekemiä, joten miksi oletatte, että kansalaisten tulisi osallistua siivoukseen?
terrorismi,
Terrorismi on EU:n johtajien Angela Merkelin ja teidän Angelan apinointinne, perässä, joukossa tai mukana tullut ongelma! Etsi peili!
kasvavat muuttopaineet,
Viittaan edelliseen ja pyydän avaamaan lupaamanne kodin ovet tälle paineelle. Tulee sekin kämppä kerrankin puhdistettua kunnolla!
protektionismi
Katson teidän syyllistyvän juuri tähän kuolemansyntiin, koska avoimeksi lupaamanne kotioven sulkeminen… Älkää antako pelolle valtaa! Näyttäkää, että ette pelkää ja suojaudu vapaalta maailman kaupalta, josta tilasitte annoksenne, jonka haluatte syöttää toisille!
sekä sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus.
Saanko esittää vastakysymyksen miten: Koulutuslupaus, lapsilisät, eläkkeet ja aktivimalli….. ja muut tekonne ovat vaikuttaneet huolenne vähentämiseen?

Jotta EU voi olla vahva ulospäin, on meidän juuri tässä hetkessä oltava erityisen yhtenäisiä sisältä.

Jep jep
Kaksi vuotta sitten suurin uhkakuva kumpusi nimenomaan EU:n sisältä. Moni pelkäsi, että Brexit olisi vain alkusoittoa unionin hajaannukselle. Brexit ravisteli Euroopan unionia. Kriisi pakotti meidät katsomaan peiliin ja miettimään, mitä tarjottavaa unionilla on jäsenvaltioille, kansalaisille ja yrityksille.
Kansalaisetkin haluvat katsoa peiliin Euron ja EU:n suhteen. Koska teillä oli tarkoitus pitää kansanäänestys asiasta?
Brexitin kuohuissa uskalsimme katsoa rehellisesti peiliin ja miettiä yhdessä, mikä meni pieleen. Unioni oli liian etäinen kansalaisen silmistä katsottuna.
Älä! Ihan oikeesti, jopa tekin olette liian kaukainen kansalaisen silmin katsottuna!
Euroopan unioni ei voi saavuttaa uskottavuutta ylätason keskustelulla ja visioilla, vaikka niitäkin tarvitaan.
Suomen hallituksen johtajana uskon, että tässä tiedätte mistä puhutte, kun kyseessä on uskottavuus, joka perustuu puheiden pitävyyteen!
Visiot tarvitsevat rinnalleen konkreettisia, jokaisen kansalaisen elämässä näkyviä toimia. Päämiesten kesken läpi käyty tulevaisuusprosessi tähtäsi juuri tähän. Lopputulemana syntyi Rooman julistus, joka mukailee niitä pääkohtia, joita Suomikin piti esillä.

Mukailee Suomen esittämiä pääkohtia vai Suomi nyökyttelee sopimuksen pääkohdille?
Seuraavan kymmenen vuoden aikana haluamme siis unionin, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen.
Tämä alkaa jo olla päiväunitavaraa, hyvä herra pääministeri. Laske, hyvä mies, hieman ohjaksia, ettei aasin kaula puudu!
Unionin, jolla on tahtoa ja kykyä olla maailmassa keskeinen toimija ja edelläkävijä niin ilmastonmuutoksen vastaisessa torjunnassa, köyhyyden vastaisessa taisteluissa kuin innovaatioissa ja vapaakaupassa.
Maailman mahtia ei taida EU:sta tulla kolmen ison puristuksiin….. Paljonko Suomella on kultaa holveissa?
Haluamme unionin, joka tarjoaa kansalaisilleen uusia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja menestyä omassa elämässään.
Haluatte unionin josta voidaan ostaa varakomissaarin paikkoja kymmenillä miljardeilla. Paskat te kansalaisista välitätte!
Haluamme unionin, joka on avoinna niille Euroopan maille, jotka kunnioittavat arvojamme ja sitoutuvat edistämään niitä.
Jos avoimuus koskee vain Euroopan maita, jotka kunnioittavat arvoja ja tukevat niitä niin miksi riemu-unioniimme virtaa päin vastaisen vaikutuksen alta EU:n ulkopuolelta väkeä? Vai onko tässä haistettavissa sitä vanhaa kunnon pohjalaista temperamenttia ja verhottu uhkaus viittaa esim. Puolaan ja Orbanin Unkariin?
Tulevaa vuotta voi monella tapaa kutsua EU:n supervuodeksi.
Tuo taitaa olla lähimpänä totta tähän mennessä. Melkoisia pamauksia on odotettavissa! (Hämiö)
Meillä on edessämme EU-vaalit, komission muodostaminen, neuvoston viisivuotisen strategian hyväksyminen, neuvottelut unionin 7 vuotisesta budjetista sekä sokerina pohjalla Suomen oma EU-puheenjohtajuus.
Puheenjohtajuuden voi tärvätä tai käyttää, kuten Itävalta on tällä hetkellä tehnyt, rakentavaan keskusteluun ja ratkaisujen etsimiseen. Mitähän Suomen seuraava hallitus tekee…… ???
Menestyminen vaatii raakaa työtä, mutta myös selkeän tavoitteen, jota kohti kulkea. Millaiselle pohjalle ja minkä asioiden varaan nykyistä eheämpi Eurooppa rakentuu?
Pohjalta on hyvä lähteä ja se on teiltä EU-fanaatikoilta on unohtunut! Valta lähtee kansasta, eikä leipäpapeista! Yksi hyvä arvo olisi sitovat kansanäänestykset, kun kerran demokratiaa leikitään!
Itse hahmottelen EU:n tulevaisuutta neljän pääotsakkeen ja tavoitteen kautta.
Kas pointit lisääntyy pääministerin omaisuuden mukana! Edellisellä oli vain kolme poittia ja kammo läjä velkaa!
Ne ovat vastuunkanto,
Tätä teki jo Katainen aikoinaan Urpilaisen kanssa ja moni muu sitä ennen ja aina on jäänyt myllynkivi jonkun muun kannettavaksi järven yli!
ilmastopolitiikan johtajuus,
Tässä onkin mainio paikka johtaa EU:n terästeollisuus ja muu raskas teollisuus Kiinaan, jossa ne voivat hiilivoimalla tehdä meille aurinkokennoja, joita tarvitsemme hiilivoimalaitosten sulkemiseksi. Vai puhutteko tässä uudesta puolustusyhteistyösoipmuksesta Oranios os. Arevan kanssa jotta saadaan Olkivuoto kolmoseen veriuraania Afrikasta tuottaaksemme riskitöntä ja hiilivapaata kuolemaa sekä Eurooppaan, että Afrikkaan?
Huolenpito yhtenäisestä Euroopasta
Tämä alkaa olla liian paljon vaadittu tavan henkseleiltä, mutta ehkä hetipitiliima auttaa liimaamaan teidän näpit yhteen, jossain Pariisin tapaisessa ”johtajat vastaan väkivaltaa (sivukujalla)” performanssissa?
sekä osaava kasvu.
Kasvua ja säästöjä on vaikea sovittaa yhteen. Sen luulisi jopa insinöörin tietävän.
Hyvät ystävät,
Taas te valehtelette!
Maailma tarvitsee vastuunkantoa.
Oletteko te mielestänne oikeassa paikassa koskien tätä kysymystä? ”Tulos tai ulos”, taisi joku joskus aikoinaan sanoa?
Tämä tarkoittaa vastuunkantoa niin itsestämme, läheisistä kuin lähiympäristöstä, mutta myös Suomen vastuuta Euroopasta ja laajemmin kansainvälisesti.
Kansa onkin joutunut kantamaan vastuuta itsestään ja naapurin sokeasta Elviirasta, kun te olette suhmuroineet lähiympäristöömme Talvivaaroja ja kultakaivoksia sekä sulkeneet terveysasemia sekä sekoittaneet Kelan niin toimistona, kuin koko taksisysteemin sairaskyytiensä keralla.
Vastuunkanto tarkoittaa myös sitä, että puolustamme eurooppalaisia perusarvoja.
Onko perusarvot sitä että poljetaan pieniä päästäkseen itse kiipeämään isojen joukkoon?
Unioni on rakentunut vahvojen arvojen,
Arvoja on niin ettei tupaan muuta sitten mahdukkaan ja Tavan Liisa joutuu istumaan sateessa ulkona!
rauhan,
Ukraina, Libya, Syyria, Afganistani, Mali, Niger, Somalia……..Rauha olkoon heidän kerallaan!
vapauden,
Vapaus maksaa ainakin Tsekeille, Puolalle ja Unkarille melkoisia paskaryöppyjä. Miksi?
demokratian,
Kuka toi tämän sanan Ateenasta tänne? Ps. Atenassakin vain vapaat miehet saivat äänestää!
Ihmisoikeuksien
Sanan vapaus lienee yksi ihmisoikeus?
ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta.
Tässä olisi ainakin Suomessa paljon tekemistä, joten toivon, että herra pääministeri käärii hihat ja ”laittaa Suomen kuntoon”! Aloituksen voisi saada aikaan tarkistuttamalla, että rikkooko SOTE-kilpailutukset tasavertaisuuslakia siltä osin, joka koskee yksityisten terveyspalveluiden tuottajien ”ajanvarauskieltoa” niille ihmisille, joilla on maksuhäiriömerkintä. Tästä on esimerkkejä riittämiin!
Meille ihmisoikeus on jakamaton.
Kansalaiset ovat kyllä jo huomanneet, että pyritte pitämään kaiken itsellänne!
EU:n on puolustettava kynsin ja hampain sääntöpohjaista järjestelmää, yhteisiä perusoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, vapaata kauppaa sekä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Euroopan unionin on oltava globaali suunnannäyttäjä ja johtaja näillä osa-alueilla. Tämä ei ole vain velvollisuus eurooppalaisia kohtaan, se on velvollisuus ihmiskuntaa kohtaan.
Olipas mahtipontista, mutta ei silti käy väkilannoitteeksi tai karjanrehuksi!
EU voi olla uskottava toimija vain, jos pystymme pitämään huolen kansalaistemme turvallisuudesta.
Tässä onkin tekemistä, kun poliisit palaa loppuun kaikilla Euroopan rintamilla vai pitääkö jo sanoa koko rintamalla, kun rintamalinjat ovat hävinneet hälyytysajoneuvojen vilkkumisen alle?
Tämä on myös osa vastuunkantoa.
Taas kannetaan, mutta voiko ensi kesänä odottaa, että herra pääministeri tulisi julkisesti harjoittelemaan tuota kantamista, vaikka akankannon MM-kisoihin?
Euroopan unioni on kehittänyt nopealla tahdilla puolustusulottuvuuttaan.
Missä tämä näkyy? Ei ainakaan johtotähden Saksan puolustusvoimissa! Tähän olisi pieni tarkennus paikallaan. Kiitos.
Suunta on oikea ja askeleet määrätietoisia.
”Sama kaiku on askelten,
kyllä vaistomme tuntee sen,
kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan
isät katsovat poikiaan.”
Suomi on ollut aktiivisesti mukana kehityksen jokaisessa vaiheessa.
Nyökyttelemässä?
Asiaa on edistetty myös kahdenvälisesti Ranskan kanssa.
Puolustusyhteistyötä Afrikassa suojaamassa Arevan uraanikaivoksia?
Olemme tehneet kaksi vuotta hartiavoimin töitä, vuonna 2016 Ranskan kanssa tehdyn yhteisen julistuksen pohjalta. Kukapa olisi uskonut, että kaksi vuotta myöhemmin olemme edenneet näin paljon ja näin konkreettisin askelin.
Sota on bisnes, sijoita naapurin poika!
Eilen julkaisimme presidentti Macronin kanssa Suomen ja Ranskan yhteisen julkilausuman eurooppalaiseen puolustuksen seuraavista askelista.
Tähänkin sopisi Sillanpään marssilaulu?
Peräänkuulutamme kunnianhimoista etenemistä ja konkreettisia toimia.
Kuten Nigerin uraanikaivosten suojaaminen? Syyrian seuraava kolina?
Mikä eilisessä julkilausumassa sitten on uutta?

Haluamme laajentaa selkeästi puolustusyhteistyötä kriisinhallinnasta kansalaisten arjen turvallisuuden asioihin. Nostamme artikla 42.7 yhdessä esille ja pohdittavaksi. Sehän kuuluu: Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Suomi taisi eilen vielä olla yksi näistä ”tietyistä jäsenvaltioista”?
EU:lla on vastuunsa myös ympäröivästä maailmasta. Meidän on kyettävä auttamaan entistä kohdennetummin hätää kärsiviä, vähennettävä köyhyyttä ja pyrittävä löytämään ratkaisuja globaalien haasteiden todellisiin juurisyihin.
Mali, Niger ja Namibia ovat ykköskohteita, jos saan arvata? #Areva
Tämän työn keskiössä on Agenda2030 sekä kestävän kehityksen tavoitteet.
Agenda 2030 ja orjuuden alkeet?
Tältä osin meidän on katsottava entistä vahvemmin myös Afrikkaan.
Tästä olen jo jonkun kerran maininnut!
Suomalaiset johtavat poliitikot vierailevat aivan liian harvoin maanosassa. Tältä osin toivon muutosta. Toisaalta Afrikassa on paljon eri toimijoita, jotka toimivat erilaisten tavoitteiden puolesta. Meidän tulee pyrkiä huomioimaan Afrikkaa koordinoidummin ja kokonaisvaltaisemmin eri näkökulmista, ei pelkästään maahanmuuton näkökulmasta.
Tarkoittaako tämä sitä, että käymme maailman suurvaltana kahmimaan Kiinan ja USA:n kanssa uusia siirtomaita Afrikasta? Eikö Ranskan ohjausnuora 60-luvulla näennäisen itsenäisyytensä saaneista maista riitä?
Suomi tulee kiinnittämään tähän puheenjohtajuuskaudella huomiota, kuten myös rahoituskehysneuvotteluissa.
Että meille kans? Vai mitä?
Tulen itse tekemään toisen vierailuni Afrikkaan alkuvuodesta ja haluan, että kehitysyhteistyöhön liittyvät kysymykset saavat entistä enemmän painoarvoa myös jatkossa.
Ette taida itse käsittää miten suuri osa kansasta ei jää teitä kaipaamaan?
Tältä osin yhteistyö niin kansalaisyhteiskunnan kuin yritysten kanssa on hyvin tärkeää.
Uskoisin, että suurin osa kansalaista rukoilee matkanne kaiken puolista onnistumista, jos tietävät tarkalleen koska lähdette ja koska teidän tulisi palata!
Haluan nostaa tyttöjen ja naisten aseman sekä oikeuksien parantamisen selkeämmin osaksi Suomen ja EU:n harjoittamaa kehitysyhteistyötä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ihmisoikeuksien, ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien parantamisen on oltava toiminnan keskiössä.
Tätä olemme jo harjoittaneet ainakin Afganistanissa, jossa sodimme tyttökoulujen puolesta ja Syyriassa, jossa puolustimme tyttökouluja sekä Libyassa, jossa vapautimme EU-yhteistyöllä tyttökouluja turhista kuluista……… Vai olenko ymmärtänyt sanomanne väärin?
Tämä pitää sisällään myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen.
Afrikassa tätä ei tarvitse tehdä. Afrikkalaiset osaavat lisääntymisen taidon jopa liiankin hyvin!
Euroopan unionin on otettava entistä vahvempi rooli tässä. Samalla tapaa vetoan myös suomalaisiin toimijoihin.
Onko tämä kutsu ”lapsentekotalkoisiin”? Ps; sitä on jo ehdotettu;
Tyttöjen ja naisten aseman parantamisella on ihmisoikeusulottuvuuden lisäksi selvä vaikutus siihen, kuinka vauraiksi ja yhdenvertaisiksi yhteisöt kehittyvät. Ovatko esimerkiksi tytöt päässeet kouluun ja kodin ulkopuoliseen työhön, onko pääsyä tai aikaa yhteiskunnalliseen toimintaan.
Tässä ongelmassa riittäisi kotimaaperälläkin töitä?
Maahanmuutto haastaa EU:ta tulevinakin vuosina. Vastuuta on kyettävä kantamaan yhdessä.
Sanoo mies, joka lupasi talonsa ja veti ulisten hännän jalkojen väliin! (Hämiö)
Suomen tavoite on ollut, että pääsemme eurooppalaisittain tilanteeseen, jossa muuttoliikettä hoidetaan entistä enemmän pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta sekä läheisemmässä yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa.
Tässä vaiheessa olisi syytä kertoa GCM-sopimuksesta, josta voi lukea Kansalainen.fi sivustolla. Kansa tietää mitä tuleman pitää, jos te allekirjoitatte tuon sopimuksen Marokossa joulukuussa!
Meidän on autettava ihmisiä lähempänä kriisipesäkkeitä. Lisäksi pakolaisleirien elinolosuhteita on parannettava niin, että suora kotiinpaluu sieltä olisi mahdollista.
Oliko tämä ensimmäinen suomalaisuuden arvoja säästävä ja suojaava ajatus?
Tätä lähestymistapaa olen esittänyt kokouksissa myös eurooppalaisille kollegoilleni ja linjamme on saanut tukea. Olemme menossa vahvasti tähän suuntaan. Macron totesi eilen minulle, että hän on samaa mieltä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän onjatkossa kyettävä yhteisesti kasvattamaan pakolaiskiintiöiden määrää sekä luomaan pysyviä mekanismeja kriisitilanteiden varalle.
Tässä vaiheessa olisi syytä huomauttaa, että edellä peräänkuulutitte yhteistyötä kansalaisten kanssa ja heidän mielipiteidensä kuuntelemista. Joko se unohtui, kun maailman isot tuli kämmenineen käymään?
Hyvät ystävät,
Jos nyt kuitenkin ensin tehtäisiin edes sinun kaupat!
Toiseksi nostan esille ilmastopolitiikan.
Lisävero tankkaajille, lisävero lämmittäjille ja vielä lisävero muuten vaan päälle.
Tämä tarkoittaa luonnon ja ympäristön huomioimista kaikessa tekemässämme politiikassa.
Kuten Terrafamessa, os. Talvivaara, ja kaikissa muissa Suomen neitoon tehdyissä viiltohaavakaivoksissa, joista valuu heikon terveydenhuollon takia mätää kansalaisten päälle, sivulle ja viereen?
Luonnonvaroja on käytettävä kestävästi ja kohtuuden periaate mielessä pitäen.
Tämä on huomattavasissa Suomen metsissä, joita siirretään selluteht….anteeksi biotuotetehtaisiin ja turvesoilla, joista kurki etsii turhaan sijaansa ja marjastaja turhaan lakkojaan….
Euroopalla on tässä tulevaisuudessa vielä nykyistäkin keskeisempi rooli. Euroopan on otettava selkeä globaali johtajuus ilmastopolitiikassa. Ainoastaan tällä tavoin saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmastomme lämpeneminen alle kahdessa asteessa.Suomi on omalla aktiivisuudellaan ja esimerkillään noussut todelliseksi ilmastopolitiikan vaikuttajamaaksi unionin sisällä ja kansainvälisesti.
Höpöhöpö ja lirumlarum, jos meillä suljetaan hiilimiiluja ja terästehtaita ja kiinalainen laittaa triplat pystyyn jotta voi tehdä meille aurinkokennoja!
Yhdessä muiden kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ajavien jäsenmaiden kanssa kannustamme Euroopan komissiota antamaan syksyllä pitkän aikavälin ilmastostrategian, joka vie EU:ta kohti hiilineutraaliutta vuosisadan puolivälissä. EU:n on tarkasteltava uudelleen myös omien päästövähennystavoitteidensa riittävyyttä. Ilmastorahoitusta on lisättävä ja maaperän hiilinieluja on parannettava.
Suomen hiilinielut hakataan pois vaikka niitä pitäisi parantaa? Onko tässä joku väärinkäsitys?
Euroopan unionilla on oltava kunnianhimoiset tavoitteet myös uusiutuvan energian osalta.
Jep. Tilataan Kiinasta kennoja ja toivotaan tuulta Sakulasta tuleville Pekkarisen cocktailsekottimille.
Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä.
Kas kun Sveitsistä löytyy firma, joka tekee vedellä käyviä autoja ja ne etsii sopivasti pääkonttorin paikkaa! Olisiko tuossa aihetta kohentaa Suomi kuvaa?
Meillä ei ole aikaa odottaa seuraavia vuosia tai vuosikymmeniä. On toimittava välittömästi.
Hihat heilumaan sitten! Hopi hopi!
Meidän on kehitettävä myös EU:n päästökauppaa niin, että päästöt tulevat kalliiksi ja ohjaavat energian tuotantoa ja muuta teollisuutta investoimaan ilmastoystävälliseen teknologiaan.
Sen mitä olen Saksan terästeollisuuden tulevaisuutta seurannut, niin näyttää siltä, että valmistautuvat lähtöön kohti Intiaa ja Kiinaa ja investointeja Eurooppaan ei enää tehdä! Miten lienee Suomessa? Oletko ottanut selvää onko Suomen terästeollisuus keksinyt viisasten kiven mitä Saksassa eivät löytäneet?
Olemme esittäneet myös kiinteistökohtaisen lämmityksen sisällyttämistä EU:n päästökauppaan.
Lisää verirahaa pörssiin ja veroja valtiolle? Maksamalla tästä selvitään, kuten kaikesta muustakin……..
Nopeiden toimien lisäksi EU:n pitää olla johdonmukainen toimissaan. Samanaikaisesti ei voida asettaa entistä kovempia ilmastotavoitteita ja samalla asettaa entistä tiukempaa lainsäädäntöä uusiutuvan raaka-aineen, kuten puupohjaisen biomassan käytölle.
Biomassaa, biomassaa, ettei vaan olisi metsänomistajalla oma häkäpönttöauto pihassa?
Näitä uusiutuvia raaka-aineita, kuten metsää, on voitava käyttää jatkossakin määritellyn kestävyyden rajoissa.
Tässä lienee tärkeää juuri se, että kuka ”määrittelee kestävyyden”?
Maatalouspolitiikassa Euroopan on kyettävä säilyttämään omavaraisuutemme ruuan tuottajina.
Oliko arvon herra pääministerillä joku suunnitelma vaikka nyt ensin Suomen omavaraiseksi saamiseksi ennen kuin sotketaan koko EU:n asiat?
Kyse on turvallisuudesta. Viime aikojen sääilmiöt ovat ravistelleet alaa ja ajaneet kannattavuuden alas. Euroopan unionin on harjoitettava yhteistä maatalouspolitiikkaa, joka huomioi myös ympäristön tarpeet. EU:n on huomioitavamaataloustuottajien tarpeet entistä kohdennetummin.
Plaa, plaa ja kerran vielä sama!
Maatalouteen on jatkossakin ohjattava nykyisenkaltainen rahoitus. Vahvan rahoituksen kautta EU voi myös asettaa entistä paremmat ja toimivammat vaateet ympäristön huomioimiseksi. Komission kevään esityksissä toimittiin päinvastoin.
Mitä teitte, kun komissio toimi vastoin teidän tahoanne? A) Kannoitte vastuuta B) Saitte itkupotkuraivarit C) Nyökyttelitte
Suomessa on hallituksen kärkihankkeilla saavutettu erinomaisia tuloksia maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä testaamalla muun muassa kipsin ja metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän kuitulietteenlevittämistä pelloille. Tätä työtä jatketaan nyt osana hallituksen tällä viikolla budjettiriihessä päättämää tehostettua vesiensuojeluohjelmaa.
Kokemuksesta voimme uskoakseni sanoa yhteenääneen, että näistä kokeiluista ei voi näin varhaisessa vaiheessa vielä sanoa mitään varmaa?
Seuraavalla EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudella tavoitteenamme on saada nämä toimet osaksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmää.
Korvaus, korvaus ja korvaus plus hankerahoitus siinä on huomisen aamupala, päivällinen ja iltapala!
Myös Suomella on todellinen sauma nousta ilmastokysymyksissä kokoaan suuremmaksi toimijaksi. Ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi.
Onko meidän ihan välttämättä oltava suurvalta? Aina, kun sitä on yritetty ollaan lyöty päät mäntyyn. Eikö olisi kiva olla vaan se pieni söpö perämetsän keiju tai kettu mieltymyksien mukaan? Junttius ja omaperäisyys ei ole häpeä!
Meillä on teknologiaa kaapata hiilidioksidia ilmasta, tehtaan tai lämpölaitoksen piipusta. Hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi sekä tehdä hiilidioksidista ja vedystä mitä erilaisimpia tuotteita – hiilivetyjä.
Tähän lainaan Wikipediaa, kun omat tieto/taito ei riitä: ”Fossiiliset polttoaineet öljy, bensiini ja maakaasu koostuvat pääasiassa hiilivedyistä. Niiden polttaminen synnyttää suuren osan ihmisen tuottamasta hiilidioksidista, jonka on osoitettu voimistavan kasvihuoneilmiötä. Kemiassa hiilivetyjä käytetään reaktioiden lähtöaineina ja liuottimina. Monien muovien raaka-aineena on hiilivety. Esimerkiksi polyeteeniä valmistetaan eteeniä polymeroimalla.”
Tuosta vedystä sen verran vielä, että miksi me ei tehtäisi tuosta Olkivuoto kolmosesta maailma suurinta vetyvoimalaa, kun tuo erotus vedestä kertomanne mukaan Suomessa toimii? Ja toisaalta hiilivetyjen suhteen lopetetaan niiden tuotanto kokonaan. Olen natanut itselleni kertoa, että mikromuovi on se toiseksi suurin paha heti co2-pirulaisen jälkeen joten siirrytään suoraan hamppukomposiitteihin ja säästetään itsellemme tulevaisuus!
Teknologian kehityksen mahdollistaa osaltaan merkittävästi halventunut aurinko- ja tuulienergia.
Kohta kiinalainen lyö lisää hintaa kullassa, kun meidänkin tuotanto on siellä!
Ajatelkaa, mitkä mahdollisuudet tämä tuo Afrikkaan. Ilma puhdistuu, saadaan vaikkapa metanolia tai muovin raaka-ainetta ja sivutuotteena puhdasta vettä.
Antakaa Afrikalle sen mahdollisuus, mutta se ei löydy MUOVISTA, josta pitää teidän erään puheen ja viimeisen YLE-tiedon mukaan olla myös huolissaan!
Ilmastomuutos pysäytetään kolmella keinolla: kulutusta on hillittävä,
Laskekaa hieman vielä palkkoja, nostakaa veroja ja leikatkaa eläkkeitä ja muita etuisuuksia! Niillä on tutkimusten mukaan melkoinen vaikutus kulutukseen. Tällä on tietysti myös talouskasvuun vaikuttava aspekti, mutta olkoon!
hiilinieluja on kasvatettava
Hakataan metsät pois ja kaivetaan kaikki suot kattiloihin, kyllä se siitä taas lähtee!
sekä hiilenkaappausteknologiat, mistä puhuin edellä, on otettava rohkeasti käyttöön.
Kaappaus on väkivaltaa, mutta tässä tapauksessa ilmeisen selvästi ”parempaa väkivaltaa”.
Hiilinielun kasvattaminen on tuotava myös kuluttajan arkisten päätösten tasolle. Kun maksat tankkauksen autoosi, samalla pitäisi pystyä osallistumaan vapaaehtoisesti tai tuotteen hinnassa myös metsän istuttamiseen.
Tässä teen vastaehdotuksen herralle pääministerille. Tehdääkö sittenkin niin, että ne jotka vapaaehtoisesti puuttuvat ympäristön suojeluun tai johonkin muuhun yleishyödylliseen yhteiskunnalliseen tekoon saisivat kunnon päästökaupansäästöjen mukaan alennusta tankilla. Alennuksilla voisi kansa ajaa verovirastoon ja maksaa kaikki lisäverot mitä ehditte matkalla keksiä?
Kolmanneksi nostan huolenpidon yhtenäisestä Euroopasta
Puhutteko te herrojen yhteisestä kähmimisestä EU:sta vai kansojen rehellisestä yhteistyöstä Euroopassa?
Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko unionin tasapainoiseen kehitykseen. Ensi vuonna Suomen aloittaessa puheenjohtajuuskautensa on kulunut jo 15 vuotta EU:n suuresta itälaajentumisesta. Laajentuminen on menestystarina, mutta työ monien maiden ja heidän kansalaistensa integroimiseksi osaksi eurooppalaista yhteisöä on silti vielä kesken.
Menestystarina? Se että bulgaarit pääsevät Kreikkaan ilman oleskelulupaa töihin. Se että romaanikerjäläiset ovat levittäytyneet koko Euroopan alueelle. Se että puolalaiset ovat perustamassa firmoja Saksassa, joilla he keräävät rahat kotitalon remonttiin Puolassa ja jättävät sosiaalikulut ja verot muiden maksettavaksi. Se että Suomen rakennustyömailla pärjää paremmin virolla tai venäjällä, kuin suomella. Se on menestystarina?
Integroimisen vaikeuden ymmärrän hyvin, koska Visegrad-maat eivät leiki teidän tekemillä säännöillä ja hiekkalinnat ovat liian kiinteitä!
Suomen pitää olla maa, joka pitää erityistä huolta tasapainoisemmasta eri Euroopan alueiden välisestä kehityksestä ja estää vastakkainasettelua ja negatiivista blokkiutumista.
Pysytään vain Saksan rinnalla ja Macronin karkottamispolitiikan seuraajina niin Italia, Itävalta ja Visegrad-maat vs. Muut ja me – jako saadaan kurottua varmuudella umpeen…..
Euroopan unioni on Suomen arvoyhteisö. Suomen tavoitteena on EU:n lujittaminen jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä.
Turvallisuus on mennyt teidän ja Merkelin iltalypsyhuudon kautta jo aikoja sitten, joten joitain lisävirkoja poliisille ei tekisi varmuudella pahaa, mutta sairaudenhoito ei onnistu, jos hoidetaan vain oireita.
Yhtenäisyytensä vahvistamiseksi unioni tarvitsee edelleen vahvaa alue- ja rakennepolitiikkaa. Ja olen aivan varma, että se koituu myös meidän vanhempien jäsenmaiden tai ns. nettomaksajien hyödyksi. Suomenkaan elinkeinoelämälle ei ole yhdentekevää, miten uusimmat jäsenmaat kehittyvät.
Tämä on malli esimerkki positiivisen ajattelun kurssin saavutuksista! Onnea opettajallenne!
Toisaalta voimme myös kysyä, minkälainen Eurooppa meillä olisi, jos ns. itälaajentuminen olisi jäänyt tekemättä ja olisimme sulkeneet ovet monilta nykyisiltä jäsenmailta.
Ehkä meillä olisi rauhallinen Eurooppa jossa ei olisi turhia jännitteitä Unionin itärajalla? Esimerkiksi Kyproksella turvavyöhyke on toiminut tasapainottavana, joten miksi ei siis Euroopassakin.
Uskon, että se olisi ollut valtava historiallinen virhe – niin rauhan, vakauden kuin oman elintasomme kannalta.

Rauha on saatu jo Ukrainaan asti ja elintasoa on viety melkoisesti ja juuri teidän kannattajakunnan maanviljelijöiden pöydästä Itä-Eurooppaan.
Unionin tarvitsee sosiaalista Eurooppaa, jossa kasvu ja hyvinvointi kuuluvat kaikille, jossa toteutuu sisämarkkinoiden oikeudenmukaisuus, jossa löydetään yhdessä vastauksia nuorisotyöttömyyden valtavaan ongelmaan, ja jossa taistellaan yhdessä tasa-arvon toteutumiseksi työelämässä.
Ihan oikeesti? Onko tämä myös teidän henkilökohtainen mielipide ja toiminnan suunta kotimaassanne vai sanotteko näitä kauniita vain viranpuolesta?
Eurooppalainen politiikka on myös välittämistä ja huolehtimista toinen toisistamme rajoista riippumatta. Se ei vaadi yhteistä sosiaaliturvaa, vaan vahvaa, vastuullista ja oikeudenmukaista taloudenpitoa, jossa on tilaa työlle, korkeatasoiselle koulutukselle ja yrittämiselle.
Virkayskään auttaa viimeisillään morfiini tai risiiniöljy!
Neljäs tavoite on osaava kasvu
Eurooppa tarvitsee osaavaa kasvua. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen kautta linjan kantavat Eurooppaa.
Tässä olette suoriutuneet uskomattoman hyvin, kun ottaa huomioon koulutuslupauksen ja tutkimusrahalupauksen….. Eurooppa on ylpeä teistä ja arvostaa teitä tiennäyttäjänä!
Digitaalisuus ja sen kehittyminen tuo meidät ihan uuden eteen. Työelämä ja esimerkiksi liikenne muuttuvat tekoälyn myötä ja tulemme tarvitsemaan aivan uudenlaista osaamista ja uudenlaista tapaa toimia. Elämme parhaillaan tätä murrosta.
Tekoäly voisi tuoda uusia tuulia myös poltiikkaan?
Euroopan unioni on tällä hetkellä jäljessä sitä kehitystä, joka esimerkiksi tekoälyn osalta on jo tätä päivää Yhdysvalloissa tai Kiinassa.
Saataisiin nyt ensi alkuun edes tuo maalaisjärki toimimaan niin katsotaan sitten niitä tekomaalaisiaälyjä!
Tältä osin tarvitsemme uudenlaista tapaa ajatella, tiiviimpää yhteistyötä ja selkeitä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen tekoälyn soveltamiseksi. Suomi on ollut aktiivinen alalla ja meitä kuullaan eurooppalaisissa pöydissä.
Kuka antoi jengille luvan laulaa, kun ovat noinkin kuuluvissa siellä Brysselin oluttuvissa?
Eilen teimme Ranskan kanssa yhteisen vetoomuksen siitä, kuinka unioni voisi olla johtavassa asemassa myös tällä sektorilla.
Voisi ja voisi, mutta kun leikattiin johto poikki!
Avoin ja vapaa kauppa sekä toimivammat sisämarkkinat ovat perusedellytyksiä kasvun ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Emme voi tässäkään käpertyä sisäänpäin. Euroopan unionissa ei ole tilaa protektionismille.
Kuitenkin Saksan ylijäämä on toisten jäsenmaiden alijäämää….. Vaikka kukaan ei suojele itseään!
Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtava rooli. Tulevana EU-puheenjohtajana tämä asia on yksi prioriteeteistämme.
Eikö kukaan ole kertonut teille, että neoliberaalien aika on ohi?
Jäsenvaltioiden on pidettävä huoli taloudestaan ja rakennettava se kestävälle pohjalle.
Tässä te varmuudella syöksytte heti ensi töiksenne Kreikkaan, Kyprokselle, Italiaan, Espanjaan ja Portugaliin pitämään huolta, että talouksista huolehtitaan, pohjat voi ottaa kotona!
Tätä työtä olemme Suomessa nyt viimeisen kolmen vuoden aikana väsymättömästi tehneet. Olemme nousseet pohjalta jälleen osaksi eurooppalaista kärkikastia. Tie ei ole ollut helppo, mutta työ oli tehtävä.
Eikö tässä ole käynyt juuri toisin päin kuin herra pääministeri kertoo? Suomi on sukeltanut useilla osa-alueilla kärkipaikalta ja EU:n unelmavävyn paikalta toiseen riviin yksikseen istumaan.
Vaurauden ja vakauden pohjaa luodaan myös mitä suuremmassa määrin talous- ja rahaliiton kautta.
Tämä on käynyt selväksi ainakin etelän jäsenmaille, vaikka ei sitä Suomessakaan voi jättää huomamatta, jos ei ole sokea, miten vaurasta kansaa täällä vaeltaa seisomaan leipäjonoihin!
Kansalaisille Euroopan keskuspankki näyttäytyy usein etäisenä järjestelmän osana. Mutta tosiasiassa sen rooli Euroopan talouskriisin ratkaisussa on ollut aivan ratkaiseva. Kiitos Euroopan keskuspankin massiivisten rahamarkkinaoperaatioiden, korot ovat pysyneet matalina, velkaantuneetkin EU-maat ovat pystyneet vakauttamaan talouksiaan.
Oletteko tietoinen, että matalat korot syövät kansalaisten säästöjä, joista tärkein lienee eläkesäästöt? Ja sitä kautta korkopolitiikka lisää ongelmia tulevaisuudessa, vaikka tällä hetkellä housut ovatkin kuivat.
Enkä sano, että EMU olisi valmis. Kaikki tiedämme, että sitä pitää uudistaa. Askelmerkit ovat selvät, nyt on toimittava, kun näköpiirissä ei ole välitöntä kriisiä. Meidän ajattelun ydin on markkinakuri. Kun meidänkin velkasuhde on taas painettu alle 60 prosentin, voimme vaatia sitä muiltakin.
Saksa 71,2% – Kreikka 176,9% – Ranska 96% – Italia 132,7% – Espanja 103,0% – Hollanti 65,2% – Portugali 128,9% – Itävalta 86,2% – Irlanti 106,5% – Belgia 106% – Slovenia 83,2% – Kypros 109,1% – Malta 63,9% – ja Suomi 63,7% -)(- Slovakia 52,9% – Liettua 42,7% – Latvia 36,4% – Luxemburg 22.8% – Eesti 10% Oheiseen luetteloon vedoten kysyisin arvon pääministeriltä tarkoitatteko kenties, että loputkin EU-jäsenmaiden tulisi kiirehtiä kohti mainitsemaanne 60 prosentin rajaa vai onko positiivisuutenne todellakin näin uskomattoman vahvaa?
Se antaa terveen jouston ulkopuolisten talouden shokkien varalle.
Shokkihoitoa ei tarvitse käsittääkseni enää antaa. Potilas vaikuttaa jo valmiiksi hengettömältä!
Mutta tarvitsemme pankkiunionin valmiiksi, tarvitsemme askeleita sen jälkeenkin.
Vuosien 2008 ja 2013 välisenä aikana tämän pankkiunionin pelastamiseen on käytetty 1,3 biljoonaa siis 1.300 miljardia euroa. Paljonko tämän karusellin kuntoon laittaminen vielä arvionne mukaan tulee maksamaan?
Suomenkin pitää olla valmis ottamaan yhteisiä askeleita EMU:n syventämiseksi, Tarvitsemme nyt määrätietoisen päätöksen kokonaisuudesta ja askelmerkit, miten siihen päästään.
Ensin on syytä kertoa mitä ostetaan, sitten hinta ja se jälkeen voimme kansakuntana tehdä päätöksen onko tämä himmeli vaivansa arvoinen. Tämähän kuuluu käsittääkseni teidän aikaisempaan toiveeseen demokratian tuomisesta kansan lähelle?

Hyvät ystävät,
TAAS!
Kun nämä aiemmin mainitsemat tavoitteet saavutetaan, minun ajattelussani Euroopan unionia voitaisiin kuvata vuonna 2025 seuraavanlaisten esimerkkien kautta.
1. Määrätietoisilla toimilla populismilta on viety pohja pois. Usko kansanvaltaiseen päätöksentekoon sekä yhtenäiseen Euroopan unioniin on vahva.

Tästäkin puheesta on kikytettävä melkoinen määrä tekstiä, jos aiotte todella taistella populismia vastaan. Toisaalta vaalit ilman yhtään vaalimainosta, jotka yleensä pyrkivät olemaan populistisia, olisi mielestäni erittäin hieno jo ilmastotekona ja loisi kenties sen uuden poliittisen ilmapiirin jota olette peräänkuuluttanut.

2. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Ilmastopolitiikan valinnat ja päätökset näkyvät kuluttajan jokapäiväisessä elämässä. Ilmastonmuutoksen vastaiset toimet Afrikassa ovat lisänneet nuorten toivoa hyvästä elämästä.

Afrikan nuorien toivo lienee kuitenkin Euroopassa, jota olette onnistuneesti mainostaneet!

3. Unioni on kantanut globaalia vastuutaan

Tässä olette toimineet esimerkillisesti! Suomen kansa haluaa palkita teidät niiden kansalaisten nimissä, jotka ovat maksaneet korkeimman hinnan tästä kehityksestä.

ja auttanut hillitsemään pakolaisvirtoja,

Eikö tästä kuulu kunnia Italian ja Itävallan uusille hallituksille sekä Visegrad-maiden itsepäisyydelle, eikä natsileimoja jakaville hurskastelijoille?

puuttunut pakolaisvirtojen syihin

Nyt alkaa jo olla mahtavaa potaskaa!

ja vähentänyt köyhyyttä.

Ja tämä ohittaa jo edellisenkin!
Henkilökohtaista suojelua tarvitseva pakolainen saa Euroopasta turvapaikan.

Jos jokainen saa päättää itse suojelutarpeensa on meillä turvapaikkoja yllinkyllin!

Laillinen maahanmuutto on poistanut työvoimapulaa

Nyt Juha, ihan aikuisen oikeesti! 500.000 suomalaista tekee ilmaista työtä ja 250.000 on työttömänä….. Missä se pula oli, jos se on nyt lieventynyt? Anteeksi unohtunut teitittely. Pääsi lipsahtamaan kiihtymyksessä (Hämiö)

ja kansalaisten pelot hallitsemattomasta maahanmuutosta ovat hälventyneet.

Tässä tekisi mieli kysyä kuinka monelta olette kysyneet suoraan ja ottaneet vastauksen rehellisesti huomioon?

4. Talous- ja rahaliittoa on uudistettu tavalla, joka luo vaurautta ja vakautta, mutta samalla se on varautuneempi tuleviin kriiseihin.

Tästä juttelimme jo ylempänä, joten annetaan olla tällä kertaa, jottei tule turhaa toistoa teidän mallilla!

Pankkiunioni on valmis ja EMU:n puuttuvat kriisinratkaisun välineet on rakennettu yhteistä tiekarttaa noudattaen.

Hilpeen halpa kartta 1,3 biljoonaa ja tiemaksut ( EU-alueen kokonaisvelka 10.339.704.896.749 €) on vielä maksamatta!

5. Unioni on vahva toimija niin kauppapolitiikassa kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eikä sen ylitse voida kävellä.
Tässä egoistisessa tokaisussa ja muita vähättelevässä ilmaisussa on juuri EU:n suurin ongelma. Tätä systeemiä rakentaneille vapaamuurareille ei riitä olla yksi pojista hiekkalaatikolla. Heidän pitää päästä ”ylikävelijäksi” tälle hiekkalaatikolle! Vähempi ei teille riitä, mutta juuri siksi teillä on hiekkaa kengissä!
Vahvistunut asemamme näkyy haluttuna kauppakumppanina ja roolissamme ulko-ja turvallisuuspoliittisena toimijana.
Maksajilla on aina kavereita sama se missä kapakassa tilataan ja mitä!
Lopuksi haluan vielä kertoa valmistautumisestamme ensi vuoden puheenjohtajuuteemme. Kuten alussa totesin, tuleva vuosi on monella tapaa merkityksellinen Euroopan unionille ja Suomelle. Puheenjohtajakautemme merkitys uuden 5-vuotiskauden strategisen ohjelman valmistelussa tulee olemaan merkittävä. Käynnistimme valmistelut jo hyvissä ajoin viime keväänä. Puheenjohtajakauden valmistelut tehdään huolella ja parlamentaarisesti.
Mikä takaa parlamenttaarisuuden demokraattisuuden?
Kansallinen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelma tämän hallituksen osalta hyväksytään alkuvuodesta.
Sekin vielä tämän hallituksen piikkiin tuon CGM-sopimuksen lisäksi! Tämä lienee maan tapa, jotta päästään aina vetoamaan ”edelliseen hallitukseen”?
Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on vahva puheenjohtaja, joka näkyy ja jonka ääni kuuluu.
Otetaan yksi liikaa niin varmasti kuuluu kun härmän hurjat huutaa karaokessa aikuista naista niin että Balkanilla seisahtuu ihmisiä kuuntelemaan ja Golf-virta kääntää virtaussuuntansa.
Meillä on oltava herkkyyttä kuulla jokaista ja edistää yhteisten päätösten syntymistä. Me näemme ja ajamme tiukasti Euroopan yhteistä etua, mutta sopivasti suomalaisin aromein. Ensi vuoden jälkipuoliskolla sinivalkoinen kädenjälkemme näkyy eurooppalaisella agendalla.
Aromit on viime aikoina kovasti alkaneet kirvelemään ja aina, kun olemme parahtaneet te kerroitte, että se oli EU, muuten ei olisi sattunut!
Tapaan kaikki EU-kollegani joko Suomessa tai heidän kotimaassaan vielä ennen ensi huhtikuun vaaleja. Tämä työn tavoitteena on varmistaa, että kautemme tavoitteet ovat jokaisen jäsenvaltion tiedossa.
Eikös teidän kautenne ole loppumassa? Teettekö te jo nyt demokraattisesti tulevan hallituksen päätöksiä ja linjanvetoja. Jos näin on, miksi vaalit?
Vaikka kommunikaatio kollegoideni kanssa on nykyään jo hyvin tiivistä ja aktiivista, lisäaktiivisuus luo pohjaa sille, että puheenjohtajakauden aikana voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia. Suomelle lähtökohta eurooppalaiseen yhteistyöhön on selvä. Olemme yhdessä vahvempia ja vaikuttavampia kuin erikseen. Jokainen joka seuraa Britanniassa käytävää Brexit-keskustelua alkaa hahmottamaan mitä erikseen olo todella tarkoittaa. Erikseen olo johtaa suureen epävarmuuteen niin jäsenmaissa kuin koko Euroopassa. Mieluummin siis yhdessä ja enemmän kuin erikseen ja vähemmän – paikkamme on vaikuttamisen eturintamassa.
Tähän on jo vaikea sanoa mitään, kun katsoo yksinäisiä kansalaisia Suomessa, jotka teidän politiikkanne on jättänyt oman onnensa nojaan.
Ennen kun menemme keskusteluosuuteen, haluan todeta, että Euroopan unioni on ainutlaatuinen yhteisö.
Koko Suomen kansa varmasti yhtyy iloonne, jonka olette löytäneet EU:n hillotolpilta.
Tapaan kollegani noin 10 kertaa vuodessa, keskustelu on avointa ja välitöntä. 4 vuoden aikana on syntynyt syviä ystävyyssuhteita, jotka tulevat jatkumaan.
Suomen kansa on myös iloinen kaikista uusista ystävistä jotka olette saaneet EU:n kautta ja yhtyy iloonne juhlia ja turista näiden kavereiden kanssa.
Viestimme paljon kokousten välillä, haemme ratkaisuja, mutta annamme myös vertaistukea.
Toivottavasti tämä vertaistuki ylettyy myös niihin järkytyksiin joita esim: Turun, Pariisin, Nizzan ja Chemnitzin tapahtumat ovat saaneet aikaan teidänkin puhtaassa omassatunnossa!
Monesti leikillisesti toteamme ryhmäterapian tarpeen ja että kyllä tämä kotiolot voittaa.
I rest my case!

Kiitos
Hämis

 

Matkalla kohti ”Eurafrikkaa”?

Afrikan väestökehitys on Euroopan suurin haaste, kirjoittaa amerikkalainen tiedemies Stephen Smith kirjassaan ”Juoksu Eurooppaan” (La Ruee Vers l´Europe). ”Vuoden 1960 jälkeen Afrikan väestömäärä on kuusinkertaistunut. Vuoteen 2050 mennessä väestömäärän odotetaan tuplautuvan 2,5 miljardin tasolle.

Ensin kuitenkin hyvät uutiset: Suurin afrikkalaisten muuttoliike ei ole vielä alkanut. Noin 200.000 mustaa afrikkalaista onnistui pääsemään vuonna 2015 Libyan kautta Italiaan. Vuonna 2016 Eurooppaan saapui noin 180.000 afrikkalaista. Vuodesta 2007 alkaen on Eurooppaan saapunut noin kaksi miljoonaa afrikkalaista. Noin 200.000 vuodessa. Vuonna 1960 Euroopassa eli noin 900.000 afrikkalaista. Nyt heitä on yhdeksän miljoonaa.

Tähän loppui hyvät uutiset. Tästä eteen päin luet omalla vastuulla, koska vuoteen 2050 on Euroopan selvittävä noin 150-200 miljoonan siirtolaisen vyöryyn. Tästä Euroopalle kertoo amerikkalainen journalisti ja tiedemies Stephen Smith uudessa 268 sivuisessa ”Juoksu Eurooppaan”-kirjassaan.

Smith on kirjoittanut vuosikymmeniä ranskalaisiin sanomalehtiin Afrikasta. Tämä selittää sitä miksi hänen uusin kirjansa julkaistaan ensin ranskaksi. Tällä hetkellä Smith toimii Afrikkatiedon professorina Duke yliopistossa USA:n Pohjois-Carolinan osavaltiossa.

Kiihtyvä väestönkasvu

Smith tietää Afrikasta kaiken tietämisen arvoisen, varsinkin Afrikan tärkeimmät tunnusluvut ovat miehen jopa päivää. Vuonna 1960 Afrikassa oli 230 miljoonaa ihmistä. Tänään luku on turvonnut jo 1,3 miljardiin. Ennustukset kertovat, että nykyisellä vauhdilla luku nousee 2,5 miljardin tasolle vuoteen 2050 mennessä. Smith vertaa lukua Ranskan väkilukuun, joka on nyt 66,5 miljoonaa ja samalla väestönkasvusuhteella sen tulisi nousta 640 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.

Afrikassa on menossa maailman mittakaavassa suurin koskaan tapahtunut väestönkasvu. Saharan eteläpuolella väestö kasvaa vielä suuremmalla vauhdilla. Yhdeksässä Saharasta etelään olevassa maassa väkiluku tulee viisinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Afrikan köyhimmät maat Niger, Tsad, Mali ja Burkina Faso onnistuu tuplaamaan väkimääränsä jo 20 vuodessa noin 140 miljoonan joukoksi. Koko Saharan alainen Afrikka kasvaa tällä vuosikymmenellä noin 200 miljoonalla hengellä.

Talouskasvu ei seuraa väestönkasvua

Millä tämä kasvava joukko tulee elämään on epäselvää. Jo tänään on Afrikan väestöstä noin 400 miljoonaa kroonisesti aliravittuja. Maanviljelyn vihreä vallankumous ei näy Saharan alaisessa Afrikassa. Alueen maanviljelijöistä 96 prosenttia viljelee alle viiden hehtaarin tiloja, joiden sato on alle tonni viljaa hehtaarilta. Vain viisi prosenttia tästä maasta on kasteltavissa, Intiassa vastaava suhdeluku on 58 prosenttia. Seurauksena tästä esimerkiksi Nigeria joutui jo vuonna 2015 tuomaan noin 10 miljardin dollarin edestä elintarvikkeita maahan. Summa syö jo viidenneksen maan öljytuloista.

20 miljoonaa New Yorkin asukasta käyttää saman määrän sähköä,
kuin 1,2 miljardia afrikkalaista

Stephen Smith

Afrikan talouden kasvu on olemassa vain paperilla. Afrikan osuus maailman kaupasta on samalla tasolla, kuin vuonna 1950. Väestöräjähdys syö tuloksen.

Smith laskee, että esimerkiksi, jotta Mali voisi tuplata BKT-luvut (675 dollaria/kansalainen) tarvitaan Malissa 18 prosentin vuotuinen kasvu noin 18 vuoden ajan. Samalla talouskasvulla Mali tarvitsisi hieman yli 100 vuotta saavuttaakseen Ranskan tason.

Se kuinka epätodennäköistä Afrikan talouskasvu on kertoo muutkin luvut. Vuonna 2015 Afrikka tuotti sähköä yhtä paljon, kuin Espanja tai Argentiina. Maat joissa on alle 50 miljoonaa asukasta. Manner on kaukana teollistumisesta ja teollisesta tuotannosta. Kuitenkin joka vuosi alueen työmarkkinoille tulee 22 miljoonaa uutta nuorta, joilla ei ole mitään tekemistä.

Sukupolvien välinen stressitesti

Yhden suuren lisäongelman Afrikalle tuo ikäjakautuma. Tällä hetkellä 40 prosenttia Saharan alla asuvista afrikkalaisista on nuorempia, kuin 15 vuotta. Alle 30 vuotiaita on jo 80 prosenttia. Smith kirjoittaa tästä: ”Koskaan ihmiskunnan historiassa ei yhden maanosan väestö ole ollut näi nuorta, kuin nyt Saharan alapuolen Afrikassa”.

Tämä ei ole mikään siunaus mantereelle. Tämä epäsuhta lyö läpi jokaisessa vertailussa ja vääristää väestöpyramidin. Vain viisi prosenttia afrikkalaisista on yli 60 vuotta vanhoja. Tämä suhde on liian pieni siirtämään arvoja ja normeja nuorille. Afrikalle ominaisia normeja ja arvoja joita on vaalittu edellisten sukupolvien toimesta satoja vuosia. ”Afrikan moraalinen uustuotanto on tuhottu”, kirjoittaa Smith.

Ikäjakautuman kehittyminen saataa aiheuttaa jopa sisällissotia nuorien miesten toimettomien laumojen kautta. ”Saharan alaisen Afrikan epänormaali demokrafinen profiili vähentää mahdollisuuksia muodostaa demokratioita”, kirjoittaa Smith.

Nigerialainen kaupunki Lagos esimerkkinä

Muuallakin maailmassa nähty seuraus väestönräjähdyksestä on tuttu myös Afrikassa. Nuoriso muuttaa maalta kaupunkiin parantaakseen tulevaisuuden näkymiä. Smith ottaa esimerkiksi Nigerian, joka on ”näyteikkuna tapahtumassa olevalle muuttoliikkeelle”.

Vuonna 1960 Lagoksen satamakaupungissa oli 350.000 asukasta. Vuonna 2012 määrä oli noussut jo yli 20 miljoonan. Vuoden 1960 väkiluku Nigeriassa oli vain 40 miljoonaa, kun se tänään on jo ylittänyt 190 miljoonan rajapyykin. Nigerian väkiluvun viisinkertaistuminen ei ole suhteessa Lagosin kuusikymmenkertaiseen väkimäärään.

Vuonna 1940 Saharan alaisessa Afrikassa oli kuusi kaupunkia, joissa oli yli 100.000 asukasta ja yksi jossa oli yli miljoona asukasta. Tänään samalta alueelta löytyy 40 miljoona ja monimiljoona kaupunkia.

Nuoret ovat keskenään ja kehittävät omat norminsa ja arvonsa,
joista tulee uudet käyttäytymissäännöt

Stephen Smith

Seuraukset tästä kaikesta yhteiskunnalle ovat: Kaksi kolmasosaa Lagosin asukkaista asuu slummeissa. Kaikista asukkaista 95 prosenttia ovat alle 30 vuotiaita. ”Ikäpyramiidi on päälaellaan”, kirjoittaa Smith. Vanhempien tai siovanhempien auktoriteetti ei toimi slummeissa.

”Nuoret ovat keskenään ja kehittävät omat norminsa ja arvonsa, joista tulee uudet käyttäytymissäännöt. Tämä ei välttämättä tarkoita viidakonlakia, muttei myöskään kunnon kansalaisen koulutusta”, kirjoittaa Smith. Tästäkin slummista lähtee päivittäin siirtolaisia kohti Eurooppaa.

Ongelmallinen kehitysapu

Koska siis alkaa suuri kilpajuoksu Afrikasta Eurooppaan? Smithin mukaan kolmen edellytyksen on täyttyvä ennen suurta juoksua. Ensin kriittisen määrän afrikkalaisia on saatava kasaan riittävästi varallisuutta lähteäkseen matkalle. Toiseksi tarvitaan Euroopan houkuttelua ja alkuapua. Kolmanneksi Euroopan hyvinvoinnin on oltava huomattavasti suurempi, kuin Afrikan.

Kehitysavullaan rikkaat maat ampuvat itseään jalkaan.

Stephen Smith

Kaikki kolme mainittua edellytystä ovat juuri nyt olemassa ja niitä voimistetaan omalla avulla. Smithin mukaan ”rikkaat maat ampuvat omaan jalkaansa kehitysavullaan, koska köyhien maiden auttaminen nostaa matkalle lähtevien määrää ja lisää maasta- ja maahanmuuttoa”.

Matkalle ei lähde kaikista köyhimmät, vaan ne jotka jättävät taakseen kehitysaputalouden. ”Ne jotka olivat eilen liian köyhiä matkustamaan tekevät tänään hyvinvoinnin aallolla matkaa Eurooppan paratiisiin”, kirjoittaa Smith.

Eurafriikka

Onko siis miljoonien afrikkalaisten massamaahanmuutto Euroopan kohtalo, jota ei voi väistää?
”Ei”, sanoo Smith, ”koska pelkästään afrikkalaisilla ei ole oikeutta toimia vaan myös eurooppalaisilla on vapaus toimia. Heidän tulee vain haluata sitä”.

Smith asettaa useita tulevaisuuden kuvia valittavaksi eurooppalaisille. Ensimmäinen on Eurafrika, jossa Eurooppa ottaa vastaan kaikki afrikkalaiset, jotka tulevat. Europpassa on useita asiantuntijoita, jotka ovat sitä mieltä että juuri tätä kuihtuva Eurooppa tarvitsee pysyäkseen viriilinä. Smith laskee, että vuoden 1995 väkimäärän säilyttääkseen Eurooppa tarvitsee vuosittain noin miljoona maahanmuuttajaa vuoteen 2050 mennessä.

Vuonna 2050 Euroopan asukkaista olisi kolme neljännestä
afrikkalaisia tai näiden jälkeläisiä.

Stephen Smith

Nykyisen työikäisien määrän säilyttäminen tasaisena Eurooppa tarvitsee jo 1,6 miljoonaa maahanmuuttajaa vuodessa.

Nykyisen suhteen työssä olevien ja eläkkeellä olevien tai lasten suhteen tasaisena pitäminen vaatisi jo 13 miljoonan afrikkalaisen maahanmuuton.

”Vuonna 2050 kolme neljännestä eurooppalaisista olisi afrikkalaisia tai heidän jälkeläisiään. Tämä on kaikille eurooppalaisille maille kestämätön yhtälö. Eurafriikka tulee lopettamaan sosiaalisen turvallisuuden Euroopassa. Sosiaalivaltio ei kestä avoimien rajojen politiikkaa”, kirjoittaa Smith.

Euroopan linnoitus

Toinen Smithin vaihtoehdoista on ”Euroopan linnoitus”. Ratkaisu jonka Smith ei näe pelkästään mahdolliseksi vaan myös poliittisesti ja moraalisesti kestäväksi ratkaisuksi. Todellisuudessa Eurooppa on matkalla tähän suuntaan jo pitkään.

Turkin ja EU:n välinen pakolaissopimus sekä Libyan ja Marokon rahallinen sekä materiaalinen auttaminen on esimerkki tästä kehityksestä. ”Eurooppa yrittää piiloutua rahamuurin taakse, vaikka se on epäonnistumaan tuomittu yritys, koska Eurooppa on rikas, joka on tekemisissä köyhien kanssa”, kirjoittaa Smith.

Saharan eteläpuolen protektoraatti

Kolmas vaihtoehto on ”paluu protektoraatteihin”. Eurooppa voi yrittää poistaa näkyvissä olevan ”pakolaisvyöryn” aiheuttaman ”mädän sen syntymäpaikassa”. Tässä on mahdollisuus tehdä suoria sopimuksia naapurimantereen hallitusten kanssa, jotta nämä rajoittaisivat pakolaisvirtaa palkkiota ja palveluksia vastaan. Tässä tapauksessa Afrikan valtiot ottaisivat Euroopan protektoraatin statuksen.

Tässä vaihtoehdossa Smith näkee jo kehitystä EU:n yrittäessä tehdä yksittäisien maiden kanssa sopimuksia. Sopimuksia on yritetty tehdä jopa sudanesialaisen diktaattorin Omar Al-Baschir:in kanssa, joka on kansainvälisen tuomioistuimen etsintäkuuluttama.

Euroopan suurin maailman poliittinen haaste

On sama minkä tien Eurooppa valitsee, koska silti on varmaa, että seuraava suuru muuttoliike Afrikasta Eurooppaa on tulossa. Afrikan väestöräjähdys on maailman poliittinen ongelma, joka kaatuu ensi sijaisesti Euroopan niskaan ja siihen on reagoitava jollain tavalla tahdottiin sitä tai ei.

Euroopan on aika herätä käsittämään todellisuus ja siksi uskallan esittää toivomuksen, että Stephen Smithin kirja suomennetaan mahdollisimman pian, jotta kirjan sisältämää viisautta voidaan käyttää hyödyksi myös pohjolan lintukodossa.

Kirjan tilaus ja esittely (ranskaksi)

Kiitos
Hämis

Nato-kumppanien USA:n ja Turkin riita kärjistyy

Nato-kumppanien USA:n ja Turkin välinen riita kärjistyy entisestään. Turkin presidentti Erdogan on antanut ymmärtää, että Turkki on valmis jopa sotaan. Valtioiden jotka haluavat rauhaa on oltava valmiina sotaan Erdogan sanoi puheessaan ja lisäsi: ”Me olemme valmiita kaikella mitä meillä on”.

Kiista Turkissa pidätettynä olevan amerikkalaisen pastorin ja noin 20 muun amerikkalaisen takia on johtanut USA:n presidentin Donald Trumpin nostamaan turkkilaisen raudan ja alumiinin tuontitullit kaksinkertaiseksi. Tästä tulistuneen Erdogan kutsui Trumpia puheessaan maailman suurlähettiläille ”maailman talouden yleismies jantuseksi”.

Tätä ennen Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu oli puhunut sovittelevaan sävyyn ja kertonut, että Turkki on valmis konsensukseen ja diplomaattisiin ponnisteluihin. Mitään tarkempaa suunnitelmaa ei puhe sisältänyt.

Turkki on lähettänyt USA:n suurlähettiläänsä Washingtoniin neuvotteluun. USA:n vastausta Turkin kädenojennukseen ei ole vielä tiedossa.

Pakotteet ja niiden vaikutus

USA:n määräämät pakotteet koskevat ensin vain raudan, teräksen ja alumiinin vientiä Amerikkoihin.

Turkin teräs- ja alumiinivienti on kuitenkin, varsinkin USA:n suuntaan, melko mitätöntä verrattuna BKT-lukuihin. Turkki vei reilun 26 miljoonan dollarin edestä kaikenlaista alumiinia USA:han ja terästä kaikkineen noin 1.100 miljoonan dollarin edestä.

Verratessa näitä summia Turkin vientilukuihin (156 miljardia us-dollaria) tulee ilmiselväksi, ettei näillä ensimmäisillä pakotteilla ole suurta merkitystä ja jatkopainostus vaikuttaa välttämättömältä, jos Trump haluaa saada Erdoganin murrettua.

Sisäinen paine Turkissa

Samaan aikaan Turkin sisäinen paine kohti Erdogania ja hänen hallintoaan kasvaa. Ihmiset ovat alkaneet kommentoimaan uppoavaa liiraa ja taloustilannetta erittäin negatiivisesti. Tähän hallitus on reagoinut kiivaasti. Tietotoimisto Anadolu:n mukaan Facebook-palvelusta on poistettu useita sivuja ja käyttäjiä. Joitain vastaa ollaan nostamassa syytteitä tappiomielialan lietsomisesta.

Erdogan muovaa tuhonsa itse

Welt-lehdelle vakiokommentaattorina toimiva Jacque Schuster kertoo, että ”Erdoganin suuruudenhulluus ei ole pysäytettävissä”.

– Vaikka välirikko lännen kanssa on selvyys jatkaa Erdogan edelleenkin haaveilua islamistisesta imperiumista oman maansa ja kansansa kustannuksella, kertoo Schuster lehdelle.

Tätä islamistisen imperiumin haavetta ei tue se tosi asia, että kaksi kolmannesta Turkkiin tehdyistä investoinneista tulee EU-alueelta ja 44 prosenttia kaikesta Turkin viennistä suuntautuu EU-alueelle.

Erdoganin joukkueen uudet hyökkääjät ja puolustajat

Euroopan roolin korvaajaksi tuskin riittää Kiinan markkinat, koska kiinalaiset haluavat myydä omaa tuontantoaan. Kuitenkin Kiina on luvannut auttaa Turkkia, joka on kiistämätön osa Kiinan suurprojektia uutta silkkitietä.

Turkin ja Erdoganin taakse on ilmestynyt myös Kuwait, joka on tehnyt Turkin liiraa tukevia valuuttaostoja. Lisäksi Indonesia on luvannut tukensa Erdoganin Turkille ja Liiralle.

Turkin suurlähetystö on kiittänyt myös Libanonia liiran ja Turkin tukemisesta.

Tunisiassa on Riyad Suaybi ilmoittanut tukevansa Turkkia lännen ”kansallisia etuja ajavaa ja Lähi-Idän sekä Afrikan maita alistavaa politiikkaa vastaan”. Suaybi on Tunisian patrioottisen puolueen johtaja, joka on kutsunut myös maanmiehiään tukemaan Turkkia mahdollisuuksiensa rajoissa.

Kaiken päälle myös Irak on ilmoittanut tukevansa Turkkia vastustamaan USA:n painostusta. ”Trump on paperitiikeri”, kommentoi Anadolulle Said Ahmad Penjweny, joka edustaa muslimien kansainvälistä yhteistyöelintä (International Union of Muslim). Penjweny kutsui kaikkia uskonveljiään tukemaan Turkkia lännen vihamielisen hyökkäyksen alla. Irakin tuen takana saattaa piillä Turkin avainasema kahden joen virtauksien hallitsijana, joka voi tarvittaessa ”kääntää hanan kiinni”.

Arabien yhtenäisyyttä on noussut tukemaan Turkin liiran ja Erdoganin kautta myös Katar, joka on luvannut investoidan Turkkiin 15 miljardia dollaria. Samalla luodaan uusia ja kestävämpiä suhteita Turkin ja Katarin välille.

Summa summarum

Kaikkiaan kiistalla USA:N ja Turkin välillä saattaa olla kauaskantoiset seuraukset.

Nato on vaarassa hajota, kun Erdogan on lähentynyt Venäjää ja ilmoittanut ostavansa S-400 torjuntaohjuksia käyttöönsä. Tätä seurasi välitön reaktio USA:n toimesta. USA lopetti välittömästi uusien F-35 hävittäjien toimitukset Turkkiin.

Tässä liikkeessä USA jää hopealle, koska Turkki oli suurin F-35 hävittäjien tilaaja maailman laajuisesti. Tästä 100 miljardin tilauksesta väännetään vielä kättä, kun Erdoganin mukaan hänen maansa on jo maksanut osan vuonna 2002 tehdyn sopimuksen mukaan.

Nato pelissä on vieläkin tärkeämpiä ulottuvuuksia Etelä-Turkissa sijaitsevan Incirlik Air Base, josta Nato on toiminut Lähi-Idässä. Tämän tukikohdan tärkeyttä NATO-toiminnalle alueella ei voi riittävästi korostaa.

EU:ssa pelkoja nostaa Turkin taloudellinen vaikutus mahdollisesti EU-maiden lainottamien konkurssiin ajautuvien turkkilaispankkien ja yritysten kautta. Tämä saattaisi käydä liian kalliiksi jo nyt polvillaan olevan Euroopan keskuspankin kautta EU:n jäsenmaiden veronmaksajille jaettavan vastuun kautta.

Toinen suuri pelko, joka jäytää EU:n ja Turkin suhdetta on kaksi-kolme miljoonaa pakolaista, joilla Erdogan on jo ennenkin kiristänyt EU:lta rahaa. Miten Erdogan käyttää näitä ihmispoloja kriisin kärjistyessä huippuunsa ja USA:n vaatiessa EU:ta tukemaan sen asettamia pakotteita, jää nähtäväksi.

Tilanteen selvittäminen vaikuttaa sitä vaikeammalta, mitä enemmän Erdogan saa ulkoista tukea islamistisilta mailta, koska islamistisen maailman keräytyessä Turkin ja Erdoganin taakse tämä riita leviää Erdoganin suuruuden hulluuden kautta hyvin nopeasti uskonnollisen puolensa kautta koko maailman käsittäväksi taisteluksi ”Lännen” ja ”islamin” välille.

Lähteet: Bild ZeitungN-TVSpiegelOECWeltAnadoluN-TVAnadoluAnadoluAnadoluAnadoluAnadoluThe Washington Times