Aihearkisto: Vapaakulkija

US-konsulaatin työntekijä pidätetty Turkissa

USA on ”syvästi huolestunut” Turkin konsulaatin työntekijän pidättämisestä Istanbulissa. Suurlähetystössä työskentelevän turkkilaisen pidätystä USA pitää ”täysin perusteettomana”, kertoi Ankaran suurlähetystö Twitterissä.

USA:n Istanbulin konsulaatin työtekijän pidätys Turkissa on ”syvästi huolestuttavaa”, kertoo Ankaran USA:n suurlähetystö. Konsulaatissa työskentelevä turkkilainen pidätettiin epäiltynä Turkissa kielletyn uskonnollisen Fethullah Gülen:in johtamaan liikkeeseen. Mies on tutkintavankeudessa.

Pidätettyä syytetään vakoilusta ja hallituksen vastaisesta salaliitosta. Ankara syyttää maanpaossa USA:ssa asuvan Fethullah Gülen:in vastuulliseksi heinäkuussa 2016 tapahtuneeseen vallankaappausyritykseen ja vaatii USA:ta luovuttamaan Gülen:in tuomittavaksi Turkkiin. USA:n oikeus on asettanut luovutuksen ehdoksi veden pitäviä todisteita Gülen:iä vastaan, joka kiistää osallisuutensa tapahtumiin.

Uutistoimisto Anadolu:n mukaan pidätetty mies on ollut yhteydessä yleiseen syyttäjään Zekeriya Öz:iin, joka oli keskeisessä roolissa joulukuussa 2013 tehdyssä, presidentti Recep Tayyip Erdogan:in lähipiiriä koskeneessa, korruptiotutkimuksessa. Turkin virallinen kanta on, että Öz pelasi tuolloin peliään Gülen:in laskuun. Öz on maanpaossa Saksassa.

Lähde AFP

Mainokset

Vallankeskityksen kylväjä korjaa hajaannusta.

Katalaanit äänestivät eilen riippumattomuudestaan. Ensitietojen mukaan 90 prosenttia katalaaneista haluavat olla itsenäisiä. Madrid on ilmoittanut, ettei se hyväksy äänestystulosta, eikä koko äänestystä. Madridin asenne äänestystä kohtaan näkyi kadulla. Valtiollinen poliisi kävi äänestäjien kimppuun francomaisella vimmalla ja yli 880 ihmistä on loukkaantunut. Madridin keskushallituksen toimet motivoi katalaaneja, eikä päin vastoin, kuten Madrid toivoi. Miten tilanne jatkuu, on spekulointia. Tilanteen selvenemiseen tarvitaan vähintään päiviä, kenties viikkoja.

Jos Ludwig von Mises voisi esittää mielipiteensä, olisi hänen mielipiteensä ollut selvä:

”Itsemääräämisoikeus suhteessa valtioon kuulumiseen tarkoittaa: Jos jonkun alueen asukkaat, oli kyseessä yksittäinen kylä, maa-alue tai joukko yhtenäisiä maa-alueita valitsee vapain häiritsemättömin vaalein erota valtiosta johon ne kuuluvat ja haluavat perustaa itsenäisen maan on tämä toive otettava todesta. Koska vain näin voidaan estää sisällissota, vallankumous tai sota valtioiden välillä.” (Liberalismus, sivu 96)

Kansojen itsemääräämisoikeus on vuodesta 1945 kirjattu Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaan. Juridisesti tämä itsemääräysoikeus ei ole ymmärrettävissä oikeudeksi erota valtioista, vaikka ”kansa” on määritelty itsemääräämisoikeudelliseksi ihmisoikeuksien kautta.

Tämä käsitteiden epämääräisyys herättää kysymyksiä:

Miksi peruskirjan tehneet ja allekirjoittaneet valtiot eivät määritelleet itsemääräämisoikeutta ja kansaa tarkemmin?

Mihin joudumme jos kaikki haluavat perustaa itselleen oman valtion?

Mitä katalaaneihin tulee, on selvää, että on olemassa katalaanien kansa. Katalaanit puhuvat omaa kieltään ja heillä on oma kulttuuri. Kataloniassa ei tanssita Flamencoa, kuten Espanjassa, vaan Sardanaa. Katalonian parlamentti kielsi härkätaistelut vuonna 2010. Espanjan keskushallinto kumosi tämän kiellon, koska härkätaistelu luokiteltiin ”aineettomaksi kulttuurihistoriaksi”. Itsenäisyystaistelijat nousivat barrikadeille tämän päätöksen takia, kuten Espanjan kulttuuriministerin laukoessa, että katalaanien lapset on ”espanjalaistettava”.

Teema katalaanit oli pöydällä EU-huippukokouksessa Eestin Tallinnassa. Tosin ei virallisesti, joten kukaan EU-suurista ei kertonut mielipidettään asiasta. Keskustelun sijaan juuri Brexitin ensi-iskusta toipuneena EU-johtajat ottivat tutuksi käyneen suunnan ”lisää Eurooppaa”.

EU-komission johtaja Jean-Claude Juncker jatkoi viimeisessä puheessaan samalla ”lisää Eurooppaa”-linjalla vaatiessaan kaikkiin EU-maihin käyttöön Euroa. Ranskan uusi presidentti Emmenuel Macron komppasi Junckeria ja nokitti yhteisellä valtiovarainministerillä, yhteisillä puolustusvoimilla ja yhtenäisellä yritysverotuksella. Saksan Angela Merkel haluaa myös ”lisätä Euroopalle uusia jalkoja, jotta Eurooppa seisoisi vakaammin”.

Euroopan johtavien johtajien ”lisää Eurooppaa” mielikuvaleikki toisi lisää yhdistymistä ja pitkässä juoksussa myös lisää veroja. Macron haluaisi levittää Ranskan keskusjohtoisen mallin mahdollisimman nopeasti koko Euroopan ylle. Kun poliitikot sanovat ”lisää Eurooppaa” se on ymmärrettävä ”lisää hallintoa”. ”Lisää hallintoa” tarkoittaa vähemmän poliittista ja taloudellista vapautta. Tämän epäilijän on syytä luoda katse Heritagen vertailua, jossa mitataan maiden keskinäistä vapautta.

Tässä vertailussa Sveitsi suoran demokratiansa kanssa on sijalla neljä (4), Suomi sijalla kaksikymmentäneljä (24), Saksa sijalla kaksikymmentäkuusi (26) ja Ranska sijalla seitsemänkymmentäkaksi (72). Ensimmäinen EU- ja Euromaa on Eesti sijalla kuusi (6) Hong Kongin, Singaporen ja Uuden Seelannin täyttäessä johtokolmikon ennen Sveitsiä.

EU-komission jättäessä Katalonian tapahtumat enemmän tai vähemmän huomiotta tapahtumat rankaisivat silti Junckeria, Macronia ja Merkeliä ylinopeudesta, joka on pelästyttänyt muitakin Euro-kilpaan osallistujia. Katalonia ei ole ainut paikka, jossa kärsitään EU-johtajien vauhtisokeudesta silmät valuen. Pohjois-Italian Lombardia ja Venetsia suunnittelevat pitävänsä kansanäänestyksen 22. lokakuuta. Tässä äänestyksessä kansalta on tarkoitus kysyä olisiko alueiden lisättävä itsemääräämisoikeuttaan suhteessa Italian keskushallintoon. Äänestys on neuvoa-antava, mutta asiantuntijat odottavat siitä suunnannäyttäjää, joka päästää pullonhengen vapaaksi.

Venetsian presidentti Luca Zai haluaisi muuttaa Eurooppaa Sveitsin suuntaan, jossa on itsevaltaiset kantonit. Wiener zeitung-lehti siteerasi Zain sanoja:

”Kaikki ovat terrorimaisen pelon vallassa, koska valtiot tuhoutuu, vaikka tuhoutuivat dinosauruksetkin”.

Kantonien Eurooppa Sveitsin mallilla sopi myös itävaltalaisen filosofi ja ekonomi Leopold Kohr:in (1909 – 1994) ajatusmaailmaan.

”Tasapaino ei muodostuisi eurooppalaisen polkupyörän ongelmaksi, joka pysyisi pystyssä itsekseen. Sitä ei tarvitse ohjata Brysselistä”.

Se mitä EU-ylimykset suunnittelevat on pikemminkin yksipyöräinen. Tällä yhdellä pyörällä istuisi poliittinen valta, joka keskittyisi yhä enemmän Brysseliin, maakuntien kustannuksella.

Yhdistävänä tekijänä näissä itsemääräämisoikeutta janoavissa alueissa EU:ssa on se, että ne ovat kaikki rikkaita. Katalonia on Espanjan rikkainta aluetta, kuten Pohjois-Italian alueet Italiassa. Saksassa Bild zeitung teki kyselyn, jossa joka kolmas Bayerin asukas halusi osavaltiolleen lisää vapauksia, jopa irtautumista Saksan liittotasavallasta.

On samantekevää, mitä johtopäätöksiä Katalonian äänestyksestä tehdään ja mihin se johtaa. Katalonia on näyttänyt symbolisesti kaikille muille Euroopan alueille, ettei kansat ole enää valmiita luopumaan vapauksistaan pala palalta keskushallinnon edessä. Viimeistään kun valtionkassojen pohjat seuraavan kerran loistavat tyhjyyttään tulee kansat nousemaan ja vaatimaan itsemääräämisoikeuttaan takaisin. Avoimeksi jää vain se, onnistuuko poliitikkomme haalimaan tuohon päivään mennessä lisää selityksiä omille teoilleen, jotka ovat vahingoittaneet Eurooppaa jo riittämiin niin poliittisesti, kuin taloudellisesti.

 

Kiitos

Hämis

EU pitää köyhät maat köyhinä

Euroopan unioni esittelee itsensä mielellään maailman kehitysyhteistyön anteliaimpana suurvaltana. EU kehua retostelee 11 miljardin Euron kehitysapupotillaan ja paistattelee mielellään ”avokätisimmän suurvallan tittelillä” julkisuudessa. EU uskoo todella olevansa, verrattuna USA:an, Kiinaan ja Venäjään, maailman ystävällisin suurvalta.

EU:n usko, toiminta ja julkisivu ei kohtaa tässäkään tapauksessa todellisuuden kanssa. EU-skeptikot tuntevat joitain EU:n tapoja, kuten Euroopassa tuettujen tuotteiden viennin Afrikkaan. Tämä ralli, joka vaikeuttaa afrikkalaista tuotanto ja tekee siitä, jopa kannattamatonta, on Afrikan onneksi vähentynyt vuonna 2015 tehdyn vientituet kieltävän WTO-sopimuksen jälkeen.

Kuitenkin EU:lle jäi useita keinoja piiskata köyhiä alkutuotantomaita. Esimerkiksi tullimaksut, jotka rankaisevat pitkälle jalostettuja tuotteita. EU-tullit rankaisevat kofeiinitonta kahvia 9 prosentin tullilla, paahdettua kahvia 7,5 prosentin tullilla, vaikka raakakahvia saa tuoda EU-alueelle ilman tullia. Sama väline estää suklaan tuonnin. Valmiin suklaan tuontia rajoitetaan 30 prosentin tullilla, kun kaakaopavut saa tuoda EU-alueelle ilman tullia.

Tämä toiminta ei ole sattumaa. Maat, kuten Etiopia ja Ghana, saadaan tällä tullimuurilla pysymään kehitysmaina, eivätkä ne pääse kehittymään EU:n tuottoisan elintarviketeollisuuden kilpailijoiksi. Tullit varmistaa myös sen, että kehitysmaat käyttävät vain murto-osan potentiaalisesta tuotostaan ja tuottavat vain halpaa raaka-ainetta ”avokätiselle” Euroopan unionille. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että Saksa ansaitsi kahviviennillään vuonna 2014 enemmän, kuin koko Afrikka yhteensä.

Euroopan unionin tullikäytäntö estää kehitysmaiden teollisuuden kehittymisen ja pitää maat maatalousmaina, joissa kasvavalle väestölle ei riitä töitä, eikä toimeentuloa. Raaka-aineiden jalostaminen lopputuotteeksi ratkaisisi suuren osan Eurooppaan kohdistuvasta muuttoliikkeestä hyvin yksikertaisella päätöksellä. Tullimuurin poistaminen olisi helppo tapa antaa kehitysmaille mahdollisuus kehittyä, mutta Euroopan unioni jatkaa kuitenkin kuuropiilottelua kehitysapurahojen maksamisen takana.

Tullimuurin lisäksi Euroopan unioni häiritsee, jopa ryöstää, paikallista kalastuselinkeinoa. Euroopan tarkkaan säädellyt ja valvotut kalastuskiintiöt ovat olleet myötävaikuttamassa Länsi-Afrikan maiden kanssa tehtyihin kalastussopimuksiin. Esimerkiksi Mauritanialta Euroopan unioni osti oikeuden kalastaa maan aluevesillä. EU maksoi 900 miljoonaa Euroa 25 vuoden oikeudesta riistää kalavesiä tehokalastuksella. Senegalissa kalastajat nousivat protestoimaan EU:n ja maansa vuonna 2014 tekemää sopimusta vastaan, jolla EU:n kalastuslaivastot tyhjentävät Senegalin vesiä kalasta ja vievät paikallisten kalastajien elinkeinon.

EU on sitonut paikallisten kalastajien tuen sopimuksiin, jotka velvoittavat kalastajat vahtimaan vesiään laittoman kalastuksen estämiseksi. Länsi-Afrikan maat eivät ole vesiensä vahtimisessa niin tehokkaita kuin esimerkiksi Norja, jossa EU:n kelluvia kalatehtaita valvotaan ja sakotetaan mittavasti.

Valvonta ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa että Afrikan kalastajien elinkeino tarvitsee pikaisen modernisoinnin ja teollisen hypyn kohti lopputuotteiden jalostusta. Tätä kehitystä estetään EU:n toimesta, koska vesialueiden kalakannat eivät kestäisi molempien osapuolien tehokalastusta. Greenpeacen mukaan jopa pelkät EU-kiintiöt ovat liian suuria alueen kestokykyyn verrattuna.

Samalla, kun sadattuhannet afrikkalaiset lähtevät pitkälle ja vaaralliselle matkalleen kohti Eurooppaa, EU pesee omaatuntoaan kehitysapurahoilla ja esittää muulle maailmalle pyhää samarialaista joka auttaa köyhiä.

Euroopan unionin riistopolitiikan lopettaminen olisi yksi suuri harppaus Euroopan pakolaisongelman helpottamiseksi alkupäästä. EU voisi näyttää esimerkkiä koko maailmalle tukemalla kehitysmaiden teollistumista. EU:n vastustajien lisäksi myös EU:n ystävien tulisi sisäistää, ettei EU ole köyhien ystävä ja tämä aiheuttaa pakolaisongelman lisäksi paljon muitakin ongelmia, myös EU:n sisällä.

Suomen erotessa EU:sta voisimme lopettaa EU-linjan noudattamisen. Tulliunionin ulkopuolella Suomi voisi jättää tämän EU-maita koskevan imperialistisen politiikan ja keskittyä auttamaan kehitysmaita kehittymään. Voisimme purkaa tullimuurin esimerkiksi erittäin köyhältä Etiopialta ja auttaa maata jalostamaan tuotteitaan lopputuotteiksi ja myymään niitä Suomessa. Tämä olisi voitto molemmille maille ja kansalaisille. Suomalainen saisi tuotteita halvemmalla, eikä etiopialaisen olisi pakko lähteä Eurooppaan etsimään parempaa tulevaisuutta. Lisäksi Suomi voisi vaikuttaa kalastuskiintiöihin näyttämällä esimerkkiä pysymällä kalastamisesta Afrikassa kokonaan ulkona.

Kiito

Hämis

Alkuperäinen artikkeli Foundation for economic education-sivustolta

THE COMMITTEE OF 300

Lista maailman todellisista johtajista on ulkona! Suomalaisista on mukana vain kaksi!

Martti Ahtisaari ja Ollila, Jorma Jaakko

Muita osallistujia on mittava määrä maailman kermaa.

Kuninkaalliset ja aateliset:

Queen Elizabeth II
Abdullah II of Jordan

Albert II of Belgium

Alexander – Crown Prince of Yugoslavia

Alphonse, Louis – Duke of Anjou

Alexandra (Princess) – The Honourable Lady Ogilvy

Andrew (Prince) – Duke of York

Anne – Princess Royal
Leka, Crown Prince of Albania

Levene, Peter – Baron Levene of Portsoken
Astor, William Waldorf – 4th Viscount Astor

August, Ernst – Prince of Hanover

Levy, Michael – Baron Levy

Lorenz (Prince) of Belgium, Archduke of Austria-Este
Beatrix (Queen)

Mabel (Princess) of Orange-Nassau

Manning, Sir David Geoffrey

Margherita – Archduchess of Austria-Este
Bernhard (Prince) of Lippe-Biesterfeld
Margrethe II Denmark

Massimo, Stefano (Prince) – Prince of Roccasecca dei Volsci
Bischoff, Sir Winfried Franz Wilhen “Win”

Michael (Prince) of Kent

Michael of Romania

Moritz – Prince and Landgrave of Hesse-Kassel
Borwin – Duke of Mecklenburg

Ogilvy, David – 13th Earl of Airlie
Camilla – Duchess of Cornwall

Carington, Peter – 6th Baron Carrington

Carlos – Duke of Parma

Carlos, Juan – King of Spain

Philip (Prince) – Duke of Edinburgh

Pio, Dom Duarte – Duke of Braganza

Charles – Prince of Wales

Richard (Prince) – Duke of Gloucester

Colonna, Marcantonio (di Paliano) – Prince and Duke of Paliano

Constantijn (Prince) of the Netherlands

Constantine II Greece

Rothschild, Jacob – 4th Baron Rothschild

Ruspoli, Francesco – 10th Prince of Cerveteri

De Rothschild, Benjamin

De Rothschild, David René James

De Rothschild, Evelyn Robert

Sigismund (Archduke) – Grand Duke of Tuscany
Edward (Prince) – Duke of Kent
Simeon of Saxe-Coburg and Gotha
Edward (The Prince) – Earl of Wessex

Sofía (Queen) of Spain
Emanuele, Vittorio – Prince of Naples, Crown Prince of Italy

Fabrizio (Prince) – Massimo-Brancaccio

Stevenson, Dennis – Baron Stevenson of Coddenham

Franz, Duke of Bavaria

Friedrich, Georg – Prince of Prussia

Friso (Prince) of Orange-Nassau

Vladimirovna, Maria – Grand Duchess of Russia

Grosvenor, Gerald – 6th Duke of Westminster
Von Habsburg, Otto

Waddaulah, Hassanal Bolkiah Mu’izzaddin
Gustaf, Carl XVI of Sweden

Hans-Adam II – Prince of Liechtenstein

Warburg, Max
Harald V Norway

Henri – Grand Duke of Luxembourg
Whitman, Marina von Neumann

Willem-Alexander – Prince of Orange

William (Prince) of Wales

Williams, Shirley – Baroness Williams of Crosby

Wilson, David – Baron Wilson of Tillyorn

Woolf, Harry – Baron Woolf

Kauniit ja rikkaat:

Kerry, John Forbes
Abramovich, Roman Arkadyevich

Ackermann, Josef

Krugman, Paul

Lieberman, Joe

Bernake, Ben

Bernstein, Nils

Buffet, Warren

Rockefeller, David Jr.

Rockefeller, David Sr.

Rockefeller, Nicholas

Rubenstein, David

Soros, George

Stiglitz, Joseph E.

Gates, Bill

Gore, Al

Wallenberg, Jacob

Poliitikot:

Kissinger, Henry

Barroso, José Manuel

Berlusconi, Silvio

Bildt, Carl

Brzezinski, Zbigniew

Blair, Tony

Bush, George HW

Cameron, David William Donald

Peres, Shimon

Powell, Colin

Rasmussen, Anders Fogh

Clinton, Bill

Sarkozy, Nicolas

Draghi, Mario

Strauss-Kahn, Dominique

Trichet, Jean-Claude

Van Rompuy, Herman
Gorbachev, Mikhail

Greenspan, Alan

Juncker, Jean-Claude

Uskonmiehet:

Ratzinger, Joseph Alois (Pope Benedict XVI)

Kiitos

Hämis

Täysi lista löytyy täältä: http://yournewswire.com/illuminati-committee-300/

Miten tunnistat natsiperheen ?

Natsismin kotimaaksi leimatun Saksan natsivaino on saanut huvittavat tai pelottavat mittakaavat riippuen katsontakannasta. Saksassa apteekeissa jaettavan „Apteekkilehden“ juttu kertoo juurtajaksaen „Miten tunnistat oikeistoradikaalin perheen“.

natsi-juttu

Juttu alkaa hälyyttävästi toteamuksella: „Yhä useammin päiväkodit hakevat apua, koska ne ovat joutuneet tekemisiin oikestolaisten vanhempien kanssa.“ Ja jatkaa kysymyksellä: „Miten pitää toimia, kun heidän ideologiansa ja rasisminsa tunkee päiväkodin päivään ?“

 

Jutussa yhdistetään oikeistoradikaalit palaviin pakolaiskeskuksiin, kaljuihin miehiin ja NSU:n rikoksiin. Oikeistoradikaaleja ei taas yleensä yhdistetä perheeseen, naisiin ja lapsiin. Viimeistä toteamusta juttu pitää suurena vaarana!

 

Oikeistoradikalismin tunnusmerkkeinä juttu pitää „huomaamattomuutta, vaaleita hiuksia, ystävällisyyttä ja kuuliaisuutta.“ „Ensinmäinen vaikutelma on ystävällinen ja kuuliainen.“ kertoo Michaela Köttig, Soziologi ja oikeistoradikalismin tutkija (Frankfurt University of Applied Sciences).

 

„Vaaralliseksi tämän tekee se että oikeistoradikaalit vanhemmat pyrkivät mielellään koulun vanhempien neuvostoon tai vastaaviin luottamustehtäviin. Kun todelliset tavoitteet tulevat aikanaan esiin on näiden vanhempien erottaminen usein mahdotonta, koska he ovat usein saaneet tai saavat tukea neuvostonjäseniltä.“ Lisää Eva Prausner.

 

„Oikeistolaisuus ilmenee useissa muodoissa. Mikä on äärioikeistolaisuutta ja mikä ei, on vaikeaa määrittää, koska tämä on lähtöisin keskeltä yhteiskuntaa. Äärioikeiston lapset eivät välttämättä eroa muista lapsista, ainakaan heti, koska ovat erittäin kilttejä, hiljaisia ja kuuliaisia“ Kertoo Heike Radvan, Asiantuntija „Amadeu Antonio säätiön“ äärioikeistojaoston johtaja.

 

Äärioikeistontutkija Prausner kertoo, että lapset ovat yleensä hiljaisia „jokapäiväisestään“ ja pukeutuvat, kenties „tiettyihin vaatemerkkeihin“, koska usein äärioikeisto eivät pidä amerikkalaisista vaatteista. Vaatteissa voi kuitenkin olla tiettyjä „sympoleja“, joita „tietämätön“ ei huomaa, mutta ääriaines tunnistaa ne. Ulkoisista merkeistä Prausner mainitsee muutaman, kuten „täydellisesti palmikoidut letit ja pitkät hameet“, jotka „ovat hälyytyssignaaleja „äärioikeistolaisista vanhemmista“.

 

Päiväkodeissa ja kouluissa olisi syytä kiinnittää huomiota äärioikeisiin perheisiin ja käydä rohkeasti kiinni ongelmaan, eikä pelätä. „Vaikka se tuntuisi vaikealta on syytä asettaa rajat heti alkuun ja sanoa ettei tuollainen sovi tänne.“ Ohjeistaa sosiologi Köttig ja saa taustatukea vasemmisto-orientoituneelta kollegaltaan Radvanilta: „Ymmärrys ei ole paikallaan tuollaisissa tilanteissa.“

 

Jutun kuvituksena on vaaleahiuksisia naisia ja tyttöjä letit päässä, kuten oheisista kuvasta [1] on nähtävissä.

 

Kuka on tämän „natsicaustin“ takana ?

amadeu

Juttua on ollut tekemässä useita äärioikeistoasiantuntijoita, kuten Amadeu-Antinio-säätiön Heike Radvan. Amadeu-Antinio-säätiö (1) on mielenkiintoinen järjestö, joka on saanut myös vastustajia Saksassa.

 

CDU-politikko ja kansanedustaja Thomas Feist on vaatinut järjestön valtiontuen lopettamista (2), koska sivustolla (1) kehoitetaan äärivasemmistoa väkivaltaan. Feist osoittaa kantelussaan Saksan perheministeri Manuela Schwesig:ille (SPD), että säätiön sivustolla kehoitetaan häiritsemään väkivaltaisesti mm. „Deutsche Einheit“ – juhlia (joita vietetään Saksojen yhdistymisen kunniaksi) ja CDU – puolue on sivustolla nimetty „uudeksi äärioikeaksi“. Feist vaatii, että rahoitus on vedettävä pois viimeistään 2017 budjetin yhteydessä.

 

Toinen vastustaja on noussut Saksan Piraattipuoluesta. Puolue kritisoi säätiön linjaa julkkisuudessa kovin sanakääntein. Piraattien mielestä säätiön „No-Hate-Speech Aktion“ johtaa ajatusten kriminalisointiin. Puolue kritisoi myös säätiön (4 ja 5) johtajaa Anetta Kahane:a (6 ja 7). Kahanen henkilössä Piraatit ovat kiinnittäneet huomionsa tämän menneisyyteen niin Stasin organisatiossa, kuin juutalais-kommunistiseen perheperintöön.

 

Piraatit puolustavat sananvapautta tarkemmin, kuin CDU-politikko ja kritisoivat Saksan liittotasavallan säätiöltä tilaamaa „vihapuhemietintöä“(8), joka määrittelee osaltaan internetin vihapuhetta. Säätiön „vihakommenttien“ – listalla on esitelty „useimmin esiintyviä muotoja“ seuravasti:

 

„Ihmisyydenriisto, kuten vertaaminen hyönteisiin, loisiin, eläimiin, sekä valheet huhujen perusteella ja oletetuista väkivaltateoista, raiskauksista, rikollisuudesta käyttäen väärennettyjä viranomaisdokumentteja – usein vahvistamaan omia kuvitelmia.

 

Kulttuurirasismi, kuten „he eivät sovi meille“.

 

Vertausrasismi, kuten: „Miten on „meidän“ lasten/asunnottomien/vanhusten jne. kanssa ? Kohta olemme vieraita omassa maassamme/väestönvaihto“.

 

Valemedia väite, jolla perustellaan, ettei totuus tule julkisuuteen.

 

Syytökset pakolaisia auttavia ihmisiä kohtaan, kuten: suvakki, suvaitsevainen tai jopa äärivasemmistolainen.“

 

Samainen brosyyri jatkaa: „Usein rasistinen kiihoitus ottaa satiirin muodon tai piiloutuu huumorin alle tai käyttää puolustuspuheenaan jälkikäteen „vitsiä“. Lisäksi rasismi ei suuntaudu pelkästään pakolaisia vastaan, vaan kohdistuu myös „ei valkoisia saksalaisia“ (Suom.Huom. Tämä termi aiheutti pienen hymähdyksen) ja he ovat yhtälailla rasismin kohteena.“

 

Säästiön johtaja Anetta Kahane on ex-Stasi työntekijä DDR-ajoilta. Kahane on jutalais-kommunistisen emigrantti perheen tytär ja työskeneteli Stasille vuodesta 1974 vuoteen 1982 peitenimellä IM „Victoria“ valtion turvallisuusvirastossa (MfS). (9)

 

Rouva Kahanen perustama säätiö näkkee homogeenisen ja valkoisen Saksan yleisenä ongelmana ja on tuonut selkeästi oman mielipiteensä „valkoista Saksaa“ (10) vastaan esiin:

 

„Tästä syystä on itäosassa maata edelleenkin vain prosentin vähemmistö ja voidaan sanoa, että tämä osa maasta on jäänyt valkoiseksi. Ei pelkästään „maahanmuuttaja“- vapaaksi, vaan valkoiseksi. On ollut erittäin rasittavaa, vaikeaa, työlästä, jopa mahdotonta saada paikalliset auktoriteetit uskomaan, että tämä tila on ongelma ja tätä vastaan on aktivoiduttava. Täältä puuttuu poliittinen tahto, empatia ja modernille länsimaiselle demokratialle ominainen etiikka.“

 

 

Säätiön tukijoista löytyy Saksan Liittotasavallan lisäksi joukko muita tunnettuja ja tuntemattomia järjestöjä, jotka on tuotava lopuksi esiin.

Saksa:

  • Freudenberg-säätiö, Freudenberg-konsernin säätiö
  • Stern, vasemmalle suuntautunut viikkolehti, joka on tukenut säätiötä ainakin 1,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2007 lähtien
  • Dreilinden, seksuaalisen monimuotoisuuden hyväksyntää tukeva yhteisö
  • SAP, maailman suurin yritysohjelmistojen valmistaja on muun muassa tehnyt lahjoituksen säätiölle
  • Zentrum Demokratische Kultur (ZDK), tarkkailee uusnatsiyhteisön kehitystä ja tiedottaa havainnoista yleisölle

Eurooppa:

Yhdysvallat:

 

 

 

 

Tämän kaiken tiedon kerättyäni, luettuani ja mietittyäni nousi esiin muutama kysymys!

 

Kuka tässä tarinassa on natsi ja haluanko vastaavaa Suomeen ?

 

 

 

Kiitos

Hämis

 

 

linkit:

  1. https://www.amadeu-antonio-stiftung.de/
  2. http://www.epochtimes.de/politik/deutschland/cdu-abgeordneter-fordert-finanz-stopp-fuer-amadeu-antonio-stiftung-plattform-fuer-linksradikale-a1926722.html
  3. http://www.epochtimes.de/politik/deutschland/ex-stasi-mitarbeiter-mit-hassrede-kampagne-in-sozialen-medien-beauftragt-piratenpartei-spricht-von-gedankenverboten-a1921873.html
  4. https://de.wikipedia.org/wiki/Amadeu_Antonio_Stiftung
  5. https://fi.wikipedia.org/wiki/Amadeu_Antonio_-s%C3%A4%C3%A4ti%C3%B6
  6. https://de.wikipedia.org/wiki/Anetta_Kahane
  7. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anetta_Kahane
  8. http://www.amadeu-antonio-stiftung.de/w/files/pdfs/hetze-gegen-fluechtlinge.pdf
  9. http://www.welt.de/politik/deutschland/article1212415/Birthler-Behoerde-liess-Stasi-Spitzel-einladen.html
  10. http://publikative.org/2012/08/02/der-brand-der-nie-geloscht-wurde/