Avainsana-arkisto: metsä

Suomen metsien metsänhoidollinen tila.

Vuosina 1936-38 suoritetun II valtakunnan metsien arvioinnin yhteydessä kohdistettiin huomiota myös metsien käsittelyyn ja niiden metsänhoidolliseen tilaan sekä lähimmän tulevaisuuden metsänhoidollisesti sallimiin hakkuumääriin. 15-vuotiskautena 1922-1936 hakattiin kaikkiaan 500-600 miljoonaa kuutiometriä puuta Suomen metsistä. Näin valtavat hakkuumäärät antoivat olettaa, ettei Suomen metsien metsänhoidollinen tila enää saata olla kovinkaan tyydyttävä, olletikin kun etenkin yksityismetsissä puiden laatu on tunnetusti useinkin kovin heikko ja puuvarasto sekä tuotto hehtaria kohti varsin alhainen. Lisäksi tiedetään, että niissä suoritetaan vain harvoin hakkauksia metsänhoidollisia näkökohti silmälläpitäen.

Koko maan metsänhoidollinen tila:

Hyvä 2.797.000 ha 14,3%

Tyydyttävä 9.795.000 ha 50%

Epätyydyttävä / a 5.636.000 ha 28,8%

Epätyydyttävä / b 481.000 ha 2,5%

Pilattu 526.000 ha 2,7%

Hävitetty 345.000 ha 1,7%

(Lähde Simonen: Maatalouden pikku jättilainen sivu 789, 1944 )

Jos metsiämme vast’edes käsitellään metsänhoidollisesti ja hakkaukset rajoitetaan tälläisen käsittelyn edellyttämään määrään, niin hakkuumäärä on lähiaikoina oleva huomattavasti kasvua pienempi. Jos hakkaukset jo ensimmäisenä 10-vuotiskautena rajoitetaan arvostelun osoittamaan määrään, niin seuraavana 10-vuotiskautena, noin vuonna 1948-57, ne saavat lisääntyä hyvin huomattavasti, laskelmien mukaan 83,2 %:iin nykyisestä kasvusta. Tämän mukaan saatetaan sanoa, että seuraavalla 20-vuotiskautena metsiemme metsänhoidollisten näkökohtien mukainen hakkuumäärä on noin 34,6 miljoonaa kuutiometriä vuotta kohden ja 76 % vuotuisen kasvun määrästä.

(Lähde Simonen: Maatalouden pikku jättilainen sivu 793, 1944)

Näin siis ennen sotia!

Tällä hetkellä Suomi raiskaa metsiään selluksi noin 70 miljoonan kuution vuosi vauhdilla!

Vuosi 2016 on Sss-hallituksen BIOTALOUS vuosi! 300 miljoona Euroa sille joka tekee suurimman sellukattilan, anteeksi, BIOTUOTETEHTAAN! Hallituksen BIOTEHDASBUUMI lisää puun keittoa selluksi arviolta noin 30 miljoonaa kuutiota! Tämä lisäys nostaa vuosittaisen puun tarpeen jo liki SATAAN miljoonaan kuutioon!

Kysymys hallitukselle ja biotaloushössääjille:

Onko Suomen metsät todella lisääntyneet tai metsien kasvu nopeutunut sotien jälkeen niin paljon, että tämä BIOTALOUS-hässäkkä (lue Sellunkeitto-orgia) on mahdollista ?

Vai onko Sss-hallituksen sponsorit tässäkin asiassa edunsaajana ja Suomen kansa kansallisomaisuutensa kautta maksajana ?

Kiitos

Hämis

Ps. Saatanan tunarit hallituksessa!

Säästäkää metsät ja laittakaa jokainen kesantopelto kasvamaan Cannabis Sativaa!

Meidän ja kenties teidänkin lapset haluaa kävellä metsässä, eikä hakkuuaukealla!

 

http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/finnish-increment-and-fellings.htm

 

Työtä turvapaikanhakijalle!

Suomi etsii risukkoja siivottavaksi, rantoja kammattavaksi, puutarhoja silitettäväksi tai kyläteitä tasoitettavaksi. Näitä löytyy ja on meillä työvoimaakin. Tuoretta työvoimaa, juuri tullut maahan! Miehiä parhaassa iässään ja kehujen mukaan ovat useiden ammattien taitajia.

Meillä on myös yhdistys, joka paimentaa tuoretta työvoimaa.

Meillä on politikkoja, jotka haluavat auttaa työtä ja tuoretta työvoimaa kohtaamaan.

Meillä on metsiä, meillä on rantoja ja rempallaan olevia kyläteitä.

Meillä on metsänomistajia, meillä on rantatontin omistajia ja kyläyhteisöjä.

Oletetaan, että joku metsänomistaja soittaa yhdistykseen, jolla on tuoretta työvoimaa ja kertoo, että hän omistaa metsäpalstan, joka kaipaa ehostusta. Yhdistyksen edustaja kiirehtii paikalle katsomaan palstaa. Nämä kaksi merkkaavat palstan. Juttelevat mukavia ja sopivat korvauksen tästä jalosta työstä, jonka metsänomistaja tekee antaessaan metsänsä yhteiskunnan edun ja rauhan nimissä tuoreen työvoiman aktivoimiseen.

Korvaukseksi metsänomistaja joko tekee lahjoituksen yhdistykselle tai maksaa sovitun summan Suomen lakien mukaan verottomana yhdistykselle. Yhdistyksen edustaja ei saa muuta, kuin palkkansa yhdistyksestä ja fyysisen työn tekijätkään eivät saa mitään, koska se luettaisiin palkaksi tai luokiteltaisiin korruptioksi.

Korruptiota meillä Suomessa ei onneksi ole, joten sen suhteen voimme olla kaikessa rauhassa ?

Vai olisiko silti kaiken varalta parempi teettää tätä aktivoimista hyväksi todetulla keinolla, jota käytetään jo Suomessa. Metsänhoito ei välttämättä ole oikea aktivointikeino tuoreelle työvoimalle, joka ei ole tottunut metrin kinoksiin ja pakkasiin.

Rikosseuraamuslaitoksen resepti voisi olla parempi, koska tässä vaihtoehdossa tuoreen työvoiman kädentaitoa voitaisiin kehittää ja pitää yllä leveämmällä kaarella.

„Työn tekemisen tavoitteena on vangin ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen. Näin parannetaan vangin mahdollisuuksia toimeentuloon myös vapautumisen jälkeen. Työnteolla pyritään myös normalisoimaan vankilaelämää. Suljettujen vankiloiden ja avolaitosten työtoiminnassa vangit valmistavat erilaisia puu-, metalli-, tekstiili- ym. tuotteita myyntiin.“

„Joissakin vankiloissa tehdään vankilatuotteiden lisäksi vankityönä monenlaisia alihankintatöitä yrityksille ja yhteisöille. Yleisiä alihankintatöitä ovat osakokoonpanot, koneistustyöt, sitomotyöt, paperi- ja pahvityöt sekä metallityösuoritukset. Joiltakin vankiloilta voi tilata myös erilaisia työsuorituksia, kuten kaluste-entisöintiä, painotöitä tai ovien ja ikkunoiden kunnostusta.“
Kumpi malli antaisi paremman mahdollisuuden todentaa työvoiman laatukriteereitä ja kyvykkyyttä ?

Olisiko parempi, että tuore työvoima tekisi rahaa valtion kassaan yhdistyksen kassan sijaan ?
Kiitos
Hämis