Aihearkisto: luonnonsuojelu

Glyfosaatti, tämän päivän DDT?

EU antoi tämän päivän DDT:lle glyfosaatille viisi vuotta jatkoaikaa. Päätöksen teki EU:n muutoksenhakukomitea, joka kumosi ympäristökomitean äänestyksen. Suomi äänesti muutoksenhakukomiteassa glyfosaatin puolesta, kuten kantansa pyörtänyt Saksakin. Suomi oli lehtitietojen mukaan valmis pidempäänkin jatkoaikaan, koska ”näyttö kallistuu glyfosaatin vaarattomuuden puolelle.” 18 jäsenmaata äänesti glyfosaatin puolesta, 9 vastaan ja yksi pidättäytyi äänestämästä.

Tämä poliittinen päätös perustuu Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) antamalle lausunnolle, joka ei näe mitään yhteyksiä glyfosaatin ja syövän välillä, sekä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) antamalle lausunnolle, ettei glyfosaatti ole hormonitoimintaa häiritsevä aine. EFSA on kertonut käyneensä kaikki riskit läpi ja aineesta ei tarvita uusia tutkimuksia.

Glyfosaatti Euroopassa.

EU:n omat sivut kertovat glyfosaatin Euroopan valloituksen vaiheet.

Vuonna 2002 EU hyväksyi glyfosaatin käytön unionin alueella kunkin jäsenmaan lainsäädännön puitteissa. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2012 EFSA aloitti kriteeriremontin kasvinsuojelumyrkkyjen osalta. Tämä urakka ja tutkimukset jatkuivat vuoden 2015 lopulle asti ja lopputulos oli, että glyfosaatti on ”erittäin epätodennäköisesti” ihmiselle vaarallinen aine. Vuonna 2016 WHO:n alainen kansainvälinen syöpätutkimuksen keskus International Agency for Research on Cancer (IARC) ilmoitti, että glyfosaatti aiheuttaa syöpää. Komissio kutsui EFSA:n ja Euroopan kemikaaliviraston apuun European Chemicals Agency (ECHA) saadakseen toisen mielipiteen. Heinäkuussa 2016 komissio jatkoi lupaa kuusi kuukautta, kunnes ECHA saisi tutkimuksensa tehtyä. Keväällä 2017 ECHA kertoi, ettei glyfosaatin haitoista ole mitään näyttöä. Glyfosaatti ei aiheuta syöpää, eikä vaikuta geeneihin. Nämä tiedot eivät vakuuttaneet EU:n kasveista, eläimistä, elintarvikkeista ja eläinten ruuasta vastaavaa komitea (PAFF), joka äänesti komissiota vastaan. Komissio vei asian kuitenkin muutoksenhakukomiteaan tiedetyin seurauksin.

Eurooppalaisten kansalaisten kansalaisaloitetta varten 22 jäsenmaasta keräämät yli miljoona allekirjoitusta glyfosaatin kieltämiseksi ei vaikuttanut EU-komission ehdotukseen, eikä komitean päätökseen.

Muutoksenhakukomitea?

Tämä komitea ei ole EU:n vakituinen osa. Se kutsutaan kokoon glyfosaatin aiheuttaman ongelman kaltaisissa tapauksissa komission pyynnöstä. EU-sivu kertoo komission valitsevan edustajat jokaisesta jäsenmaasta raatiin, joka äänestää kulloinkin kyseessä olevasta asiasta. Komitea on sivujen mukaan tehnyt kaksi päätöstä, tai kumonnut kaksi edellistä äänestystä, riippuen katsontakannasta. Toinen oli glyfosaattia koskenut päätös ja ensimmäinen koski päätöstä ruokkia ihmisiä ja eläimiä GMO-ruoalla.

Päätöksen aiheuttamat kommentit.

MEP Kathleen Van Brempt kertoi, että jäsenmaat ”ohittivat” kansalaisten mielipiteen. ”He käänsivät kuuron korvansa Eu-parlamentille ja miljoonille eurooppalaisille, jotka halusivat kieltää glyfosaatin”.

Eurooppalaisien maanviljelijöiden järjestön Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen purki maanviljelijöiden pettymystä. ”’Olemme huolissamme, koska EU jatkoi lupaa vain 5 vuotta, eikä suunniteltua 15 vuotta. Aine olisi pitänyt hyväksyä seuraavaksi 15 vuodeksi, koska EFSA ja ECHA tekivät positiiviset riskianalyysit. Tämä olisi tärkeää pelkästään kansalaisten ruokkimisen takia, eikä pelkästään matalien hintojen takia.”

Saksan ympäristöministerille Barbara Hendricks:ille (SPD) Saksan kanta äänestyksessä näytti tulleen puskista ja hän on vahvasti sitä mieltä, ettei Saksan äänestyskäyttäytymistä ollut sovittu näin CSU-maatalousministerin Christian Schmidt:in kanssa. ”Olen edelleenkin glyfosaatin jatkolupaa vastaan”, sanoo Hendricks, mutta Schmidt puolustaa ”Kyllä”-ääntä sillä, että ”äänestyksen lopputulos oli jo selvä. Miksi siis vastustaa?”

Graeme Taylor, torjunta-aineteollisuuden liiton (ECPA) puhemies: ”Olemme tyytyväisiä hyväksynnän saamasta jatkosta, vaikka lupaa jatkettiin vain viisi vuotta ilman mitään painavia tieteellisiä syitä. Tämä asettaa haasteita tulevaisuudelle varsinkin kasvavan ainetta vastustavan kansalaisliikehdinnän vuoksi. Nämä liikkeet perustuvat pelolle, eivätkä tieteelliselle näytölle.”

Teresa Babuscio, Euroopan murojen, riisin, öljysiementen, oliiviöljyn, öljyjen ja rasvojen sekä maataloustarvikkeiden kauppiaiden liitto COCERAL:in pääsihteeri: ”EFSA ja ECHA ovat varmoja, ettei glyfosaatti ole vahingoksi. Meidän on otettava tiede ohjenuoraksi ja pyrittävä välttämään emotionaalista asennetta asiaan.”

Angélique Delahaye, ranskalainen MEP EPP-ryhmästä: ”Jäsenmaat ovat vihdoinkin myöntäneet vastuunsa! Toivotaan, että seuraava viisi vuotta antaa meille korvaavan tuotteen. Me emme voi jättää kansalaisiamme tämän tuotteen sisältämien aineiden armoille ja maksamaan siitä seuraavia rangaistuksia terveydellä, ympäristöllä ja taloudella.”

Elintarviketurvallisuuden EFA:n puhemies Bart Staes: ”Tämä on musta päivä kuluttajille, maanviljelijöille ja ympäristölle. Tämän päivän jäsenmaiden enemmistöpäätös on vanginnut Euroopan unionin viideksi vuodeksi myrkyllisen maatalouden vankilaan.”

Saksan hunajatuottajien (Deutschen Imkerbundes e.V. (D.I.B.)) presidentti Peter Maske: ”Tämä päätös ei ole missään tapauksessa hyväksyttävä. Meidän kattojärjestömme ja sen 19 paikallisjärjestöä ovat asennoituneet torjunta-ainetta vastaan ehdottoman kielteisesti. Tämä torjunta-aineen käyttö ei ole hunajantuottajien näkökannalta missään tapauksessa hyväksyttävää.”

Greenpeacen EU-ruoka agendan johtaja Franziska Achterberg, Genon K. Jensen Health and environment alliance (HEAL) johtaja, Maan ystävien Adrain Bebb ja Avaaz-kansalaisaloitepalvelun johtaja yhtyvät päätöksen kritiikkiin ja haluavat kieltää glyfosaatin ehdottomasti niin pian kuin mahdollista.

Onko glyfosaatti turvallista vai ei?

Suomessa Tukes on asiaa tutkinut ja todennut, ettei glyfosaatti ole vaikuttanut esimerkiksi pölyttäjähyönteisiin ja näiden kuolemaan kuin kerran historiassa (vuonna 2015). Tukes tekee yhteistyötä Suomen mehiläishoitajain liiton (SML), ELY-keskusten ja EVIRA:n kanssa. Tukes vakuuttaa, että Suomessa päästetään markkinoille ja käytetään vain turvallisia torjunta-aineita.

Saksan hunajatuottajien (D.I.B.) johtaja Peter Maske on erimieltä: ”Glyfosaatin vaikutuksia ihmiseen ei voida vielä todistaa. Kuitenkin olemme elintarvikkeiden tuottajina velvoitettu tuottamaan luonnollista hunajaa, jossa ei ole torjunta-ainejäämiä. Lisäksi aine tuhoaa oheisvihreän, joka on erittäin tärkeä elinehto ja ravinto hunajantuottajille ja kaikille muillekin pölyttäjähyönteisille. Vuosia tehtyjen tutkimusten mukaan on todistettu, että torjunta-ainecocktail vaikuttaa mehiläisyhdyskuntia haittaavasti.” (Huomio: D.I.B. järjestön jäseninä on 110.000 hunajantuottajaa, joilla on 750.000 mehiläisyhdyskuntaa hoidettavanaan.)

D.I.B. johtajan lausuntoa tukee Aurelia säätiön tutkimus, joka löysi glyfosaattia hunajasta. Paperi kertoo, että Saksassa löydetyt määrät olivat jopa kaksisataakertaisia sallittuihin määriin verrattuna.

Toinen, edellisiä tutkimuksia tukeva tutkimus kertoo, että mehiläiset jopa suosivat glyfosaatin vaikuttavilla aineilla neonikotinoideilla kyllästettyjä kasveja. Seuraava tutkimus kertoo, että neonikotinoidit saavat mehiläisen lisääntymiskyvyn, suunnistusvaiston ja jopa painonhallinnan sekaisin. Kolmas Tukesin tulosta vastaan oleva kahdella mantereella tehdyn tutkimuksen anti on, että neonikotinoidit vaikuttavat merkittävästi mehiläisyhdyskuntien talvehtimis- ja lisääntymiskykyyn.

Saksassa on jopa asetettu myynti- ja käyttökieltoja hunajalle, joista on löydetty suuria määriä glyfosaattia.

Glyfosaatti vai pölyttäjät?

Mehiläinen ei tee pelkästään hunajaa ja vahaa, vaan on vastuussa myös pölyttämisestä, joka on elintarviketuotantomme perusta. Neljä viidesosaa kaikista, niin viljely- kuin villikasveista ovat riippuvaisia mehiläisistä. Pelkästään rapsin pölyttämisestä menee kunnia mehiläisille 35 prosenttisesti.

Pitääksemme mehiläisemme terveenä ja ruokkimassa meitä on huolimatta EU-viskaalien päätöksistä otettava päätösvalta omiin käsiimme ja seurattava Saksassa leviävää glyfosaatin kieltoepidemiaa. Saksan Ala-Kassel on kieltänyt glyfosaatin käytön alueellaan. Tähän päätökseen on vaikuttanut suuren yleisön ja poliittisten toimijoiden painostus. Glyfosaattia ei enää myydä paikallisissa rauta- ja puutarhakaupoissa.

Älä osta! Älä käytä! Ja kehota kanssaeläjiä samaan!

Geenit ja glyfosaatti.

EU:n viranomaiset ja tutkijat ovat vakuuttuneita, ettei glyfosaatti vaikuta perimään, aiheuta ongelmia ihmisen tai eläinten terveydelle. Edustajamme uskoivat tiedettä päättäessään glyfosaatin jatkosta Euroopan unionissamme.

Jos olet yhtä vakuuttunut glyfosaatin turvallisuudesta ja EU-viranomaisten erehtymättömyydestä, suosittelen käyttämään muutaman kymmenen minuuttia seuraavan dokumentin katsomiseen.

Tekstit saa asetuksista.

 

 

 

 

 

Lopuksi esitetään kysymys, kumpi on tärkeämpi ihmiskunnalle?

Glyfosaatti vai puhdas ravinto meille, mehiläisille ja eläimillemme?

Kiitos

Hämis

Mainokset

EU pitää köyhät maat köyhinä

Euroopan unioni esittelee itsensä mielellään maailman kehitysyhteistyön anteliaimpana suurvaltana. EU kehua retostelee 11 miljardin Euron kehitysapupotillaan ja paistattelee mielellään ”avokätisimmän suurvallan tittelillä” julkisuudessa. EU uskoo todella olevansa, verrattuna USA:an, Kiinaan ja Venäjään, maailman ystävällisin suurvalta.

EU:n usko, toiminta ja julkisivu ei kohtaa tässäkään tapauksessa todellisuuden kanssa. EU-skeptikot tuntevat joitain EU:n tapoja, kuten Euroopassa tuettujen tuotteiden viennin Afrikkaan. Tämä ralli, joka vaikeuttaa afrikkalaista tuotanto ja tekee siitä, jopa kannattamatonta, on Afrikan onneksi vähentynyt vuonna 2015 tehdyn vientituet kieltävän WTO-sopimuksen jälkeen.

Kuitenkin EU:lle jäi useita keinoja piiskata köyhiä alkutuotantomaita. Esimerkiksi tullimaksut, jotka rankaisevat pitkälle jalostettuja tuotteita. EU-tullit rankaisevat kofeiinitonta kahvia 9 prosentin tullilla, paahdettua kahvia 7,5 prosentin tullilla, vaikka raakakahvia saa tuoda EU-alueelle ilman tullia. Sama väline estää suklaan tuonnin. Valmiin suklaan tuontia rajoitetaan 30 prosentin tullilla, kun kaakaopavut saa tuoda EU-alueelle ilman tullia.

Tämä toiminta ei ole sattumaa. Maat, kuten Etiopia ja Ghana, saadaan tällä tullimuurilla pysymään kehitysmaina, eivätkä ne pääse kehittymään EU:n tuottoisan elintarviketeollisuuden kilpailijoiksi. Tullit varmistaa myös sen, että kehitysmaat käyttävät vain murto-osan potentiaalisesta tuotostaan ja tuottavat vain halpaa raaka-ainetta ”avokätiselle” Euroopan unionille. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että Saksa ansaitsi kahviviennillään vuonna 2014 enemmän, kuin koko Afrikka yhteensä.

Euroopan unionin tullikäytäntö estää kehitysmaiden teollisuuden kehittymisen ja pitää maat maatalousmaina, joissa kasvavalle väestölle ei riitä töitä, eikä toimeentuloa. Raaka-aineiden jalostaminen lopputuotteeksi ratkaisisi suuren osan Eurooppaan kohdistuvasta muuttoliikkeestä hyvin yksikertaisella päätöksellä. Tullimuurin poistaminen olisi helppo tapa antaa kehitysmaille mahdollisuus kehittyä, mutta Euroopan unioni jatkaa kuitenkin kuuropiilottelua kehitysapurahojen maksamisen takana.

Tullimuurin lisäksi Euroopan unioni häiritsee, jopa ryöstää, paikallista kalastuselinkeinoa. Euroopan tarkkaan säädellyt ja valvotut kalastuskiintiöt ovat olleet myötävaikuttamassa Länsi-Afrikan maiden kanssa tehtyihin kalastussopimuksiin. Esimerkiksi Mauritanialta Euroopan unioni osti oikeuden kalastaa maan aluevesillä. EU maksoi 900 miljoonaa Euroa 25 vuoden oikeudesta riistää kalavesiä tehokalastuksella. Senegalissa kalastajat nousivat protestoimaan EU:n ja maansa vuonna 2014 tekemää sopimusta vastaan, jolla EU:n kalastuslaivastot tyhjentävät Senegalin vesiä kalasta ja vievät paikallisten kalastajien elinkeinon.

EU on sitonut paikallisten kalastajien tuen sopimuksiin, jotka velvoittavat kalastajat vahtimaan vesiään laittoman kalastuksen estämiseksi. Länsi-Afrikan maat eivät ole vesiensä vahtimisessa niin tehokkaita kuin esimerkiksi Norja, jossa EU:n kelluvia kalatehtaita valvotaan ja sakotetaan mittavasti.

Valvonta ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa että Afrikan kalastajien elinkeino tarvitsee pikaisen modernisoinnin ja teollisen hypyn kohti lopputuotteiden jalostusta. Tätä kehitystä estetään EU:n toimesta, koska vesialueiden kalakannat eivät kestäisi molempien osapuolien tehokalastusta. Greenpeacen mukaan jopa pelkät EU-kiintiöt ovat liian suuria alueen kestokykyyn verrattuna.

Samalla, kun sadattuhannet afrikkalaiset lähtevät pitkälle ja vaaralliselle matkalleen kohti Eurooppaa, EU pesee omaatuntoaan kehitysapurahoilla ja esittää muulle maailmalle pyhää samarialaista joka auttaa köyhiä.

Euroopan unionin riistopolitiikan lopettaminen olisi yksi suuri harppaus Euroopan pakolaisongelman helpottamiseksi alkupäästä. EU voisi näyttää esimerkkiä koko maailmalle tukemalla kehitysmaiden teollistumista. EU:n vastustajien lisäksi myös EU:n ystävien tulisi sisäistää, ettei EU ole köyhien ystävä ja tämä aiheuttaa pakolaisongelman lisäksi paljon muitakin ongelmia, myös EU:n sisällä.

Suomen erotessa EU:sta voisimme lopettaa EU-linjan noudattamisen. Tulliunionin ulkopuolella Suomi voisi jättää tämän EU-maita koskevan imperialistisen politiikan ja keskittyä auttamaan kehitysmaita kehittymään. Voisimme purkaa tullimuurin esimerkiksi erittäin köyhältä Etiopialta ja auttaa maata jalostamaan tuotteitaan lopputuotteiksi ja myymään niitä Suomessa. Tämä olisi voitto molemmille maille ja kansalaisille. Suomalainen saisi tuotteita halvemmalla, eikä etiopialaisen olisi pakko lähteä Eurooppaan etsimään parempaa tulevaisuutta. Lisäksi Suomi voisi vaikuttaa kalastuskiintiöihin näyttämällä esimerkkiä pysymällä kalastamisesta Afrikassa kokonaan ulkona.

Kiito

Hämis

Alkuperäinen artikkeli Foundation for economic education-sivustolta

Lahja Viisikymppiselle

Tänään jouduin melkein ylipääsemättömän ongelman eteen, kun löysin pihasta kotikuusen jolla on tänä keväänä juhlat.

puu1

Kotikuusi täyttää pyöreitä vuosia, kuten puun juurelle 50 vuotta sitten pystytetyssä kyltissä lukee juhlavasti:

puu2

Ongelma „mitä lahjaksi, jollekin jolla on jo kaikki tarvitsemansa“ askarrutti minua koko parituntisen metsälenkin ajan. Mitä ihminen voi antaa 50 vuotiaalle kuuselle ?

Yleensä ongelmien ratkaisu on yksinkertaisempi, kuin pohtijansa monimutkainen tapa miettiä ja lopulta kenties suomalainen metsä auttoi ymmärtämään, että ratkaisu on lähempänä, kuin uskoinkaan.

Ratkaisu lahjaongelmaan löytyy kysymyksen luoneen kyltin sanomasta juhlakalun juurelta!

ITSENÄISYYS!

Se on ainut asia mitä suomalainen voi lahjoittaa metsillemme, joissa vietetään miljoonia syntymäpäiviä joka vuosi vuosi toisensa jälkeen.

Itsenäisyys on ainut tae sille, että näiden syntymäpäiväsankareiden kohtalosta päättää suomalainen, eikä globaali monikansallinen klusteri.

Päätös Suomen metsien kohtalosta kuuluu kansalle joka on sukupolvien ajan vaalinut metsiä ja saattanut tämänkin yksilön juhlimaan 50 vuoden taivalta Itsenäisessä Suomessa!

Auta maatasi, turvaa metsäsi, turvaa järvesi ja perintöoikeutesi Suomeen!

Auta palauttamaan itsenäisyys, itsemääräämisoikeus Suomeen ja suomalaisille!

Tee se tänään ja kotikuusikin saa vielä yhden 50 – vuotiskauden!

Kiitos

Hämis

Aseet luovat pakolaisongelman.

Sodat tarvitsevat aseensa ja aseet ajavat ihmisiä pakoon. Saksa on yksi suurimmista maailman asetuottajista. Saksalla on useita yrityksiä, jotka mahdollistavat sotia. Silti Suomi, joka ei juuri aseita myy, joutuu maksamaan osaltaan Saksan bisneksistä niiden aiheuttaman pakolaistulvan jälkihoidossa.

Lehtietojen mukaan (1) saksalainen Rheinmetall on saanut suuren tilauksen tuntemattomaksi jäävältä tilaajalta. Tilauksen, jonka arvo on 390 miljoonaa, toimitus tapahtuu vuosina 2017-2020. Tilaus käsittää ilmatorjuntajärjestelmiä ”Skyguard” jotka ovat erittäin moderneja „pieniäkin maaleja“ tutkaohjattuina automaattisesti ampuvia kokonaisuuksia. Tämä uusin tilaus on samaa luokkaa kuin Thaimaan puolustusvoimille toimitettu tilaus, vaikka Thaimaan tilaus olikin „vain“ kaksinumeroisessa miljoonaluokassa. (1)

Kaiken takana on USA ja Nato alkaen 9/11 tapahtumista Ukrainan kriisin kautta Daesh-terroristien uhkaan on maailman puolustusmenot kasvaneet vauhdilla. Tästä buumista hyötyvät asevalmistajat ympäri maailmaa. Vuoden 2001 9/11 tapahtumien jälkeen on maailmanlaajuiset aseostot tuplautuneet ollen vuonna 2014 jo 800 miljardia.

Tästä buumista on selviä merkkejä myös pörssikursseissa. ”Nasdaq Arca Defense Index“, joka sisältää US-yrityksiä, kuten Lockheed Martin, BEA Systems jne. on kolminkertaistanut arvonsa viidentoista vuoden aikana. Vertailuksi on todettava, että erittäin kattava „US-Index S&P 500“ on lihonut samassa ajassa „vain“ 40%.

Myös Venäjä on lohkaissut oman osansa tästä buumista. Venäläisten asekauppiaiden markkinaosuus on noussut kymmeneen prosenttiin maailman kaupasta ja vuoden 2014 aikana tuotanto nousi 48%. Mittasuhteita selventääkseni on todettava, että sadan suurimman asekauppiaan joukkoon kuuluu 11 venäläistä kuolemankauppiasta, joista kolme on kuluneen vuoden „uusia tulokkaita“.

Samaan aikaan Saksa keskittyy myös oman puolustusbudjettinsa laajentamiseen. Merkel on budjetoinut 34 miljardia aseostoihin. Tämä summa on „vain“ prosentin luokkaa BKT vertailussa, mutta kymmenisen prosenttia koko valtion tulo- ja menoarviosta. Prosentti BKT:stä ei riitä vielä Nato-maille USA:n asettamaan kahden prosentin BKT-osuuteen, joten Saksalla on vielä petrattavaa. Ongelmaksi voi muodostua aeteollisuuden luoman „talouskasvun“ vaikutus BKT-lukuihin ja niiden kiinni kiriminen kahteen prosenttiin asti. (3)

Kuulostaa rotanhännältä, jonka vaikusta pakolaistsunamiin ei voi jättää laskuista pois, koska armeijoita on turha varustaa, jos niitä ei käytetä!

Kaiken tämän lisäksi on tavan kansalaisten varustautuminen hurjassa nousussa. Osittain tämä selittyy yleisellä maailmantilanteella, mutta suurin syy on totuuden nimissä annettava pakolaistsunamin aiheuttaman väkivalta-aallon luomalle turvattomuuden tunteelle, jota ruokkii myös valtiolliset säästötoimet turvallisuuden alalla.

US-yritys Smith & Wesson ilmoittaa hurjaa kysynnänkasvua, kuten myös Ruger. Tämän kaltaista kasvua ei ole nähty sitten vuoden 1999. S&W on kuronut vuodessa yli 16% lisämyyntiä, jota ei selitä pelkkä „Wild-West-romantiikka“. Saksan käsiasevalmistajilta on kuultu vastaavia nousevia lukuja ja Keski-Euroopan aseiden jälleenmyyjät myyvät ajoittaisten ilmoitusten mukaan „EI OOTA“ niin aseiden, kuin panosten osalta. Jotain isoa on tulossa, koska aseet on tehty käytettäviksi.

Voiko tämän kehityksen katkaisemiseksi tehdä jotain yksilötasolla tai yhdistämällä voimansa joukkovoimaksi ?

Tämä kysymys jääköön lopuksi soimaan jokaiseen kalloon korvamatona.

Toivottavasti jonain päivänä ihmiset tajuavat, ettei aseilla ruokita maailmaa, vaan tuhotaan pieninkin mahdollisuus, joka meillä vielä on suojella ainutta palloamme.

Kiitos
Hämis

Linkit:
1. http://www.n-tv.de/wirtschaft/Rheinmetall-faehrt-Grossauftrag-ein-article16912651.html
2. http://www.n-tv.de/wirtschaft/Der-unheimliche-Boom-der-Waffenbranche-article16769706.html
3. http://www.n-tv.de/politik/Merkel-will-Verteidigungsetat-aufstocken-article16764436.html

Demokratiaa aseilla.

Viimeinen tieto Saksan demokratian tekijöiden, siis puolueiden, lahjoituksista vetää Saksan vihreät (B´90/Die Grünen) mukaan samaan likaämpäriin, kuin muutkin valtapuolueet. Joulukuussa 2014 sai Vihreät pouluehistoriansa suurimman yksittäisen lahjoituksen 100.000 Euroa.

Lahjoittaja oli Südwestmetallverband, joka on yritysten, kuten Heckler & Koch (Käsiaseet), Diehl Defence (mm. ohjuksia) ja MTU (ohjusmoottoreita yms.), edunvalvoja/lobbaus-yhdistys. Tämä samainen yhdistys ja Verband der Bayerischen Metall- und Elektro-Industrie yhdessä ovat tukeneet FDP-puoluetta 80.000 Euron lahjalla ja 300.000 Euron edestä Merkelin CSUta.

Kaikkinensa on aseteollisuus jakanut Saksan puolueiden tukemiseen vuonna 2014 1,5 miljoonaa Euroa. Saksan lainsäädännön mukaan on yli 50.000 Euron lahjoitukset ilmoitettava heti parlamentin presidentille ja lahjoitukset on julkaistava eduskunnassa välittömästi. Silti tämä tieto saavutti julkisuuden vasta hetki sitten. (Hämiö)

Saksan Vihreiden rahastonhoitaja Benedikt Mayer on vastannut Der Spiegel – lehden kyselyyn, että Südwestmetallverband:iin kuuluu myös luonnosuojeluun tarvittavaa tekniikkaa valmistavia yrityksiä.

Demokratia on hukkunut rahapinoon ja sitä saa mitä tilaa.

Luonnonsuojelu ei taida olla kannattavaa, joten myydään sotaa!

Mutta kenelle kuuluu vastuu pakolaisista, jotka nämä aseet ajaa kotoaan ?

 

Kiitos
Hämis

Linkki:
http://bundestag.de/bundestag/parteienfinanzierung/fundstellen50000
http://www.suedwestmetall.de/swm/web.nsf/id/pa_de_suedwestmetall.html