Facebook–faktantarkistaja Correctiv

Faktantarkastajana toimiva Correctiv–järjestö ei kerro miten he määrittelevät ”valeuutis”-päivitykset Facebookissa. Järjestön johtaja David Schraven tanssii samaan aikaan useissa häissä perustamalla Correctiv–järjestön oheen ”Reportenfabrik” nimisen faktantarkastusorganisaation. Reportenfabrik iskee valeuutis–rintamaan kahdenkymmenen hengen joukkueella tutkimalla uutisten todenperäisyyttä Facebookin maailmassa.

Toiminta nostaa esiin useita kysymyksiä. Näihin kysymyksiin johtaja Schraven ei osaa tai halua antaa vastauksia ja tämä on herättänyt vastalauseita toiminnan alkamisesta lähtien.

Corrctiv-johtaja Schraven vastaa joihinkin esitettyihin kysymyksiin ”Usein esitettyjä kysymyksiä” – osiossa Correctiven internet-sivulla. Kysymykseen ”Sensuroitteko sisältöä ?” Schraven vastasi:

”Emme sensuroi. Sensuuria harrastaa vain valtiolliset toimijat. Me olemme toimintaamme sisältyvistä ongelmista tietoisia. Me näemme sen vaarana, että joidenkin mielipiteitä pidetään yhteiskunnallisesti sopimattomampina, kuin toisten mielipiteitä. Ensimmäiseksi me emme arvota tai tutki mielipiteitä niiden suosituimmuusasteen mukaan vaan tämä tehdään ensi kädessä muiden Facebook-käyttäjien ilmiantojen perusteella ja lisäksi näiden päivitysten tulee saavuttaa tietty levinneisyys, jotta toimiin tartutaan. Toiseksi, ja tämä on ratkaisevaa, me emme tutki asioiden kannatusta vaan faktoja ja faktaoletuksia.

David Schraven”

Kysyimme myös millä kriteereillä Correctiv–organisaatio puuttuu päivityksiin ja tekeekö järjestö eron mielipiteen ja todenperäisyysoletuksen välillä. Näillä kahdella asialla on epäselvät rajat, ja usein niitä ei kyetä lainkaan erottamaan. Kysymyksen tueksi Schravenille annettiin muutama esimerkki:

  • Trump vaarantaa demokratian
  • Angela Merkel on USA–marionetti
  • Putin vaarantaa Euroopan turvallisuuden

Ovatko nämä päivitykset mielipiteitä vai todenperäisyysoletuksia ?

Millä perusteilla Correctiv erottaa nämä kaksi lajia toisistaan ?

Milloin päivitys joutuu faktantarkistukseen ja milloin ei ?

Jos mielipiteet eivät joudu sensuurin kohteeksi olisi syytä selvittää mielipiteiden rajat ennen toimintaa.

Miten tunnistaa valeuutispäivityksen ?

Jotkut päivitykset ovat selvästi todenperäisyysoletuksia ja olisi syytä tarkastaa oikeaksi. Varsinkin jos useat FB-käyttäjät ovat näistä tehneet ilmoituksia.

Koska Correctiv puuttuu seuraaviin esimerkkeihin ja tutkii ne ?

  • Venäjä manipuloi US-presidentinvaaleja
  • 9/11 terroriteot olivat sisäpiirin tekemiä
  • Assad on harjoittanut kaasuiskuja omaa kansaansa vastaan
  • Ukrainan sisällissodan aloittaja ei ollut Venäjä vaan Kiev

Näille todenperäisyysolettamuksille on kaikille yhteistä se, että ne ovat kiisteltyjä. Ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä totuutta ja nämä aiheet ovat poliittisesti vaikeita. Jos näissä esitetyissä tapauksissa Correctiv joutuu päättämään ”totuuden” ja ”valheen” välillä ja poistamaan näitä päivityksiä näkyvyyden rajoittamiseksi Facebookin ilmoituksen mukaisesti, on sensuurin raja kiistämättä ylitetty.

Schravenille esitettiin kaikki edellä mainitut kysymykset ja esimerkit, joista odotettiin faktantarkistusta, koska molemmista esimerkkijoukosta on suurella varmuudella tehty laskematon määrä ilmiantoja, lisäksi kysyttiin onko Collectiv–organisaatiolla mahdollisesti vielä muita kriteereitä ennen kuin faktantarkistus aloitetaan ?

Schraven vastasi lyhesti ja ytimekkäästi: ”En halua kommentoida tällä kertaa enempää”, mutta lievensi sanomaansa lisäämällä ”ehkä myöhemmin, kun olemme niin pitkällä”. Schraven kertoi vielä, että ”spekulointi, joidenkin asioiden todenperäisyydellä ja niiden kritisoiminen ei tuo keskusteluun mitään uutta. Minä keskityn mieluimmin tekoihin, kuin spekulointiin.”

Tällä sanomalla hän teki selväksi, ettei Correctiv–organisaatiolla ole minkäänlaisia kriteereitä tekemäänsä erittäin kriittiseen työhön. Toista ei ole ilman ensimmäistä! Organisaation työntekijät tarvitsevat erittäin selvät kirjalliset säännöt tai ohjesäännön, jonka mukaan toimia taistelussaan valeuutis-rintamalla. Tärkeintä lienee mitä nämä säännöt pitää sisällään ja niiden läpinäkyvyys, jotta järjestön ajama agenda selviää myös kentän FB-käyttäjille, eikä piiloudu Collectiv-järjestön poteroihin. Tätä Schraven ei ole kommentoinut.

Facebook – sensuuriryhmän salaiset kriteerit.

Vastaavia ongelmia, kuin valeuutis-sensuurissa on Facebook-sensuurissa. Facebook poistaa päivittäin lukemattomat määrät tekstipäivityksiä, kuvia ja videoita, jotka on tunnistettu kohtuuttomiksi, väkivaltaisiksi tai vihapuheeksi.

Saksalainen Süddeutsche Zeitung lehti kertoi ensimmäisenä joulukuussa 2016 yksinoikeudella tietoja ”SensuuriTeamin” toiminnasta. Berliinissä toimiva 600 hengen ryhmä ei ole suoraan Facebookin alaisuudessa, vaan Bertelsman-tyttäyhtiön Arvaton suojissa.

Tässäkin lehtijutussa on mainittu, että kriteerit sensuurille ovat salaisia. Vain muutamia ehtoja paljastetaan. Lehti siteeraa sisäpiiriläistä, joka kertoo, että säännöt ovat läpinäkymättömiä ja muuttuvat jatkuvasti. Jokainen työntekijä tarkista noin 2.000 päivitystä päivässä, joita muut käyttäjät ovat ilmiantaneet. Lehti kuvailee sensuurilinjaa ”yrityksen sisäisesti muotoilluksi sananvapaudeksi.”

Kansainvälinen kampanja vaikutusvaltaisten tukijoiden avustuksella.

Kuten valeuutis–kampanja myös FB-vihapuhekampanja on kansainvälinen, eikä kukaan tiedä miten tai kuka, kampanjan säännöt on luonut.

Jäljet johtavat journalistikouluun Floridaan USA:ssa. Poynter-Instituutti johtaa vuodesta 2015 alkaen International Fact-Checking Network–nimistä projektia. Projektissa ovat mukana mm. AP ja ABC uutistoimistot. Poynter–projektin johtolankana on ”National Endowment for Democracy” (kansallinen demokratian edistäminen). Tätä demokratian rakennustyömaata tukee mm. US-hallitus, Gates-instituutti, Google ja George Soroksen Open Society Foundations.

Valeuutisten ja vihapuheen vastainen kampanja, jota johtaa USA-hallitus ja hallitusta hallitseva eliitti!

Mediat, jotka haluavat tukea tai olla mukana valeuutis/Vihapuhe-kampanjassa voivat liittyä jäseniksi ja saavat ”luotettavaksi sertifioidun statuksen”. Facebook antaa faktantarkistusoikeuden vain järjestön hyväksymille medioille ja jäsenille. Facebook ilmoitti asiasta tiedotteessaan seuraavaa:

”Olemme aloittaneet ohjelman, jossa faktantarkastajana toimivat ulkoiset toimijat. Nämä organisaatiot ovat hyväksyneet Poynterin kansainväliset faktantarkistusperiaatteet ( Poynter’s International Fact Checking Code of Principles). Heti, kun joku taho, toimija tai järjestö on hyväksynyt Poyntersin ohjelman säännöt se tai ne voivat toimia FB-faktantarkastajina.

Facebook”.

Correctiv on myös hyväksynyt Poynterin säännöt ja saanut sertifikaatin. Tässä asiassa voi tulla pian seinä vastaan, koska kaikkien sääntöjen täyttäminen , joissa on mainittu myös ”selvä ja läpinäkyvä avoin säännöstö faktanselvitykseen”, on määrätty jokaiselle osallistujataholle. Näitä sääntöjä ei Correctiv ole vielä tähän päivään asti selvittänyt yleisölle, jota se sensuroi. Tämän sääntörikkomuksen tulisi estää Correctivin toiminta yhteistyössä niin Poynterin, kuin Facebookin kanssa.

Schraven itse näkee asian toisin tai epäselvänä. Mediaportaali Meedialle hän vastasi asiaa kysyttäessä seuraavasti:

”Poynterillä on erittäin mainiot kriteerit. Näillä säännöillä pystyy määrittämään erittäin hyvin mikä on valetta. Totta kai asiaan jää aina määritysongelmia, epäselvyyksiä ja epämääräisyyksiä, mutta ydin on siinä, ettei etsitä mielipiteitä vaan tarkistetaan faktoja.

David Schraven”

Kuitenkin Poynterin ”erittäin mainioissa kriteereissä” määritellään vain instituutin vaatimukset, joita faktanselvittäjän tulee täyttää osallistuakseen ohjelmaan. Nämä säännöt ovat helposti ymmärrettäviä: riippumattomuus, läpinäkyvyys suhteessa tekijöihin, rahoitukseen ja omien virheiden korjaamiseen.

Valtamediat eivät joudu tarkastettavaksi.

Niin kauan, kuin valtamedian vakiintuneet lehdet ja mediatalot pitävät Poynterin säännöistä kiinni ei valtamedian suhteen synny luottamuskriisiä. Poynter ei ole kiinnostunut valtamedian tekemisistä ja kysymykseen: ”Miksi järjestö ei puutu Facebook-käyttäjien valtamediasta tekemiin ilmiantoihin”, vastasi Schraven seuraavasti:

”Hyvä kysymys. Minä uskon, että tuonkin on tapahduttava, kun olemme niin pitkällä. Pääsääntöisesti kaikki tutkitaan. Toisaalta klassisella medialla on jo itsestään melko kattava itsekontrolli. On olemassa julkisen sanan neuvosto, lukijankirjeet ja muitakin tapoja. Minä luotan yksinkertaisesti siihen, että tämä itsekontrolli toimii, ja näin säästämme suuren määrän työtä. Jos joku tekee suuremman munauksen se joutuu julkisen sanan neuvoston käsittelyyn.

David Schraven”

Samaa asiaa kommentoi myös valtamediakriittinen vapaa journalisti Stefan Niggemeier:

”Jos vakiintunut media johtaa tätä taistelua disinformaatiota vastaan kaikessa laajuudessaan, on kyseessä on taistelu ME vastaan HE. Minkälaisen vaikutuksen se aiheuttaisi, jos valtamedian kollegat kävisivät toistensa kimppuun ja samalla unohtaisivat kaikki epämääräiset USA-sivustot, valtamedian vastaiset sivustot ja yksityishenkilöt internetissä ? Tällä hetkellä valeuutisten pääongelma ei ole sisältö vaan niiden julkaisijat. Tätä pohjaa vasten heillä ei ole mitään mahdollisuutta voittaa tätä taistelua.

Steffan Niggemeier”

Ongelma koko valeuutistaistelussa on juuri tämä ”HE vastaan ME” asetelma ja tämän Correctiv – johtaja Schraven on sisäistänyt täysin.

Correctiv rahoitus kertoo lopulta kaiken!

Correctiv – järjestön rahoitus selviää järjestön sivulta nopeasti. Järjestön tukijoina on kuuluisia järjestöjä, valtion viranomaisia ja tunnettuja yrityksiä. Lista on pitkä ja rahaa budjettiin tulee myös lahjoituksina yksityishenkilöiltä, vaikka lahjoitusten osuus on muihin rahalähteisiin verrattuna mitätön.

Lahjoittajalistasta löytyy kaikki, jotka ovat antaneet järjestölle yli 1.000 Euroa.

  • Brost-Stiftung 925.000 Euro (Yksityinen säätiö)
  • Stichting Adessium 114.000 Euro (Yksityinen säätiö)
  • Schöpflin Stiftung 103.900 Euro (Yksityinen säätiö)
  • Deutsche Bank AG 54.750 Euro (Liikepankki)
  • Stiftung Vielfalt und Partizipation gGmbH/Vor Ort NRW LfM-Stiftung für Lokaljournalismus 51.900 Euro (Paikallisjournalismia tukeva säätiö)
  • Rudolf Augstein Stiftung 35.000 Euro (Yksityinen säätiö)
  • Open Society Foundations 26.884 Euro (Soros johtoinen Säätiö)
  • Bundeszentrale für politische Bildung 19.350 Euro (Saksan liittotasavallan poliittisen koulutuksen keskus)
  • GLS Treuhand e.V. 18.500 Euro (Yksityinen säätiö)
  • RTL Television GmbH 12.014 Euro (Kaupallinen mediakonserni)
  • Journalismfund.eu 10.000 Euro (EU-rahoitteinen journalistisäätiö)
  • Google Germany GmbH 9.758 Euro (Hakukone yritys)
  • Zweites Deutsches Fernsehen 5.000 Euro (Valtiollinen mediakonserni)
  • Verband der PSD Banken e.V. 5.000 Euro (Pankkien järjestö)
  • Deutsche Gesellschaft für Informationsfreiheit e.V. 4.760 Euro (Tiedonvälityksen vapautta edistävä järjestö)
  • jne…..

On selvästi nähtävissä, että Correctiv–organisaatiota tukee vastaavat toimijat, kuin kaiken sensuurin ydintä Poynteriä vain sillä erotuksella, että Saksassa asialla on saksalaiset mediatalot. Mielenkiintoinen lisä listassa on JournalismFund.eu ja viimeinen tässä listattu tiedonvälityksen vapauden puolesta taisteleva järjestö Deutsche Gesellschaft für Informationsfreiheit e.V.

Lista rahoittajista on vuodelta 2016. Sivulta käy selvästi ilmi, että toiminta on muuttunut erittäin kannattavaksi vuonna 2015 lahjoittajien määrän ja summien kasvun myötä ja suorastaan räjähtänyt vuonna 2016.

Kannattavuuden kasvu näkyy myös napamiesten palkoissa.

Vuonna 2014 päämiehet ansaitsivat maltilliset määrät Euroja, mutta vuonna 2015 palkat kohosivat jo huippuluokkiin ja hyvin ansaitsevien määräkin lisääntyi

2014 2015

David Schraven: 36.338 Euroa David Schraven: 111.038 Euroa

Dr. Christian Humborg: 14.167 Euro a Dr. Christian Humborg: 88.200 Euroa

Markus Grill: 87.500 Euroa

 

Toimittajan huomio:

 

Kaiken kaikkiaan on todettava, että He vs. Me sensuuritaistelu vihapuheita ja valeuutisia vastaan on merkittävä kansantalouden nostaja ja työllistäjä epämääräisistä säännöksistään huolimatta.

 

Hyvät kansalaiset! Jatkakaa kirjoitteluanne, jotta talous nousee uusiin ennätyksiin ja maailma pelastuu!

Mainokset

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s