EU-tukirahat valuvat hukkaan ?

Vuosien 2014 ja 2020 välillä on tarkoitus jakaa 351 miljardia kehitysrahastorahaa EU-alueella. Ne olisi saatava myös suunnattua kasvua masinoiviin kohteisiin. Tämä rahan keskitettyjako ei ole EUn valvonnan alla onnistunut tähän mennessä kovin hyvin.

Nämä kehitysrahaston varat kerätään jäsenmailta ja jaetaan jäsenmaiden ja EU-komission päätöksillä takaisin jäsenmaille. Suunnitelma koko seitsemän vuoden ajalle tehdään yleensä kerralla ja tämän jälkeen on jäsenmailla hyvin pieni pelivara, jopa tarpeellisien muutosten sijoituksissa ja projektien välillä. Rahoitettavat kohteet valitaan ja oman rahoituksen taso liikkuu 15-50% välillä. Tämä osuus on hankittava joko paikallisilta viranomaisilta tai yksityisiltä rahoittajilta.

Kreikassa on sijoitettu miljardeja moottoriteihin, siltoihin ja tunneleihin, jotka rakensivat saksalaiset tai ranskalaiset yritykset. Tiet ja sillat ovat käyttämättöminä liian kalliina paikallisille. Turkin rajalta pääsee nelikaistaista moottoritietä suoraan Thessalonikin kautta Igumenitsaan, josta on lauttayhteys Italiaan kolmeen eri satamaan. Tämä mieletön tie tehtiin kiertämään entisen Jugoslavian arvaamaton tilanne ja näin saatiin varma kuljetustie saksalaisten Turkkiin siirtyneiden tehtaiden tuotteille Euroopan markkinoille.

Portugal teki saman virheen, kuin Kreikka. Portugalissa 74% kaikesta rahasta sijoitettiin teiden rakentamiseen. Portugalissa on tällä hetkellä 60% enemmän moottoritiekilometrejä asukasta kohti, kuin Saksassa. Teitä vaivaa sama ongelma, kuin Kreikassa, ne ovat liian kallita paikallisille ja näin melkein käyttämättöminä.

EU ei myöskään harkitse maiden, alueiden tai eri kohteiden mahdollisuuksia huolehtia omarahoituksen rahoituksesta ja byrokratian jarruttavasta luonteesta. Usein on myös sijoituksen tuotto jäänyt taka-alalle, koska jokainen maa, alue ja projekti kilpailee rahoista tahollaan. Vuonna 2013 EU-talousosasto oli varoittanut ohjelmarahan käyttämisestä vain, koska käyttämättömän rahan joutuu palauttamaan.

Edellisellä tukijaksolla 2007-2013 rahoista 51,5% virtasivat uusiin jäsenmaihin. Loput vauraisiin EU-maihin. Tästä jaetusta rahasta 65% tuli vauraista jäsenmaista. Tukirahoista hyötyy siis myös vauraat jäsenmaat, mutta näiden osuuden kierrättämisen järkevyyden EU-byrokratian kautta voi asettaa kyseenalaiseksi.

Tässä olisi järkevämpää jakaa jäsenmaat suoraan maksajiin ja saajiin, koska tämä säästäisi veronmaksajien rahoja. Maksajamaat voisivat näin sijoittaa maksamattomat rahat suoraan omiin projekteihinsa. Samalla olisi syytä arvottaa sijoituskohteita uudestaan, koska ei ole perusteltavissa, että esim. Porsche sain 44 miljoonaa Euroa EU-kehitysaluerahoitusta uuden Leipzig:in tehtaansa rakentamiseen. Tätä samaa rahaa käytti Nokia rakentaakseen Romanian tehtaansa ja Romaniassa tukiprosentit olivat varmuudella lähempänä 50%, kuin 15%.

Menneisyyden seitsenvuotisia kausia tarkastellessa löytyy useita tapauksia, joissa rikottiin EU-sääntöjä rahoituksen käytöstä. Kontrolli ja yhtenevät säännöt puuttuivat, joko kokonaan tai niitä ei noudatettu, kuin osittain. Maat, alueen ja projektit pystyivät kiertämään ja väärinkäyttämään rahoja jatkuvasti ja silti saivat uusia suorituksia, ilman sanktioita. Tällä alueella entinen aluekomissaari Johannes Hahn teki kovan työn ja onnistui luomaan yhtenäisyyttä EU-alueelle. Silti on useita jäsenmaita, joissa korruptio syö tukia ja väärinkäytöksiä esiintyy edelleenkin.

Toivottuja tuloksia tukirahat tuovat vain jos ne sidotaan työllistämiseen ja kestävään talouspolitiikkaan alueellisesti. Näiden edellytysten kautta on tukirahoista saatu tutkittua hyötyä. Toisaalta jos tutkitaan Euro-alueen ongelmalasta Kreikkaa, joka on yksi suurimmista netto saajista tähän mennessä, on hyöty vaikea löytää. Tästä ongelmasta entinen valtiovarainministeri Michalis Chrysochoidis sanoi kaksi vuotta sitten, että tukirahat ei menneet kilpailukykyisen teknologian tai innovaatioiden kehittämiseen. Näillä rahoila avattiin tuontiyrityksiä, jotka ruokkivat kulutusta ja tuontia, eivät vientiä. Tämä oli yksi vaikuttava osa Kreikan kriisin syntymiseen.

Brüsselin byrokraatit, joilla ei ole minkäänlaista paikallistuntemusta tukirahojen kohteista ovat paljon vartiana tässä tukirahoituksessa ja kotoiset byrokraatit tekevät saman työn toiseen kertaan.

Herää kysymys onko tämä kaikki byrokratia hintansa värtti ?

Kiitos
Hämis
Ps. En voi pyytää, mutta en myöskään estää, jos joku haluaa tukea vapaakulkijan taistoa totuuden puolesta.
FI 51 5025 0220 1502 54 BIC OKOYFIHH Tilin omistaja Juha Hämäläinen

Linkki:

http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2014/11/23/die-grosse-umverteilung-eu-foerdert-regionen-mit-351-milliarden-euro/

Advertisements

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s