Kaksi mielipidettä TTIP-sopimuksesta.

Helge Jörgens, joka on Berliinin vapaan yliopiston ympäristötutkimuskeskusen toimitusjohtaja avasi keskustelun TTIP-sopimuksen „Focus“-lehdessä. Mies on toiminut vuosina 2001-2008 Saksan asiantuntijaraadissa hallituksen tutkimuksissa Euroopan ja Saksan ympäristöpolitiikasta.

Mies kirjoittaa „Focus-lehdessä“ TTIP-sopimuksen tummasta puolesta ja oikeuksista joista joudumme luopumaan. Tämä kirjoitus on saanut huomion myös EUssa ja siltä käsin on vastattu miehen kirjoitukseen. Näitä yritän vertailla keskenään jotta jokainen voi muodostaa oman mielipiteensä.

Ensimmäinen kohta johon Jörgens puuttuu on neuvotteluiden salaisuus, joka murtaa ja suorastaan pilkkaa demokratiaa. Tämän salaisuuden on murtanut vain epäviralliset paljastukset jotka on ainut pohja kansalaiskeskustelulle. Lisäksi mies pelkää, että sopimus rajoittaa ympäristö- ja kuluttajasuojapolitiikkaa atlannin molemmin puolin.

EU-tiedote tyrmää tämän väitteen, kuten koko artikkelin, „kauhuskenaariona“ ja läpinäkyvyyden kerrotaan olevan huomattavaa. EU kertoo, että komissio pitää EU-neuvostoa ja EU-parlamenttia neuvottelujen suhteen ajantasalla koko prosessin ajan. Kun lopputulos on käsillä se tullaan esittelemään EU-neuvostolle, EU-parlamentille ja „hyvin todennäköisesti“ kansallisille hallituksille ja näin joko hyväksytään tai hylätään. USAssa asian hoitaa kongressi.

Itse sopimuksesta Jörgens mainitsee ensimmisenä vaarana geenimuunnellun elintarvikkeen merkinnän ja tuotantotapojen yhtenäistämisen ja laillistamisen. Tästä esimerkkinä käytetään Fracking-toimintaa ja Jörgens lisää pelkonsa muihin pienempiin säännöksiin, joilla tullaan vaikuttamaan jokaisen yksilön elämään Euroopassa.

Tämäkin väiteen EU-komissio demetoi ja kertoo, että TTIP-sopimus ei muuta EUssa jo olemassa olevaa lainsäädäntöä, vaikka juuri mainituissa GMO-tuotteissa ja frackingin suhteen on suuria mielipide-eroja neuvottelijoiden kesken. Komissio kuitenkin teroittaa, että on absurdia olettaa, että kaikki mikä tulee Amerikoista on huonoa. Lisäksi perustellaan tätä lausetta sillä etä, Amerikka oli edelläkävijä lyijyvapaan bensiinin käyttöönottajista ja otsoonihaitalisten tuotteiden kiellolla.

Toinen Jörgensin esiin nostama asia itse sopimuksesta on, että jatkossa on ulkomaisille yrityksille mahdollista estää työ-, ympäristö- ja kuluttajansuojaa sijoittajasuojan kautta. Lisäksi Jörgens pelkää, että sijoittajalle annetaan mahdollisuus haastaa valtioita, jopa demokraattisesti, siis enemmistön vaatimuksella, tehtyjä suojaavien lakien takia.

Tähän vastaus alkaa „Helge Jörgens jatkaa vieläkin syvemmälle syytöksissään“ ja jatkuu yllä olevalla tekstillä. Varsinainen vastaus esittää, että moisen syytöksen ollessa oikea olisi syytä suureen huoleen, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden ja sopimuksen kanssa. Komissio ihmettelee miksi sijoittajasuojasta nousee meteli, kun se on Saksassa käytössä jo 50-luvulta ja maailman laajuisesti moisia sopimuksia on solmittu melkein 4000 kappaletta.

Seuraavaksi Jörgens kertoo Vattenfall-yrityksen nostamasta kanteesta Saksan liittotasavaltaa kohtaan. Tämä kanne koskee atomivoimaloiden sulkemista ja kanteessa vaaditaan Saksalta 4,7 miljardia vahingonkovauksia.

Tähän tarinaan vastaa EU-komissio, että ongelmat joissain yksittäistapauksissa lähimenneisyydessä kertoo, että sopimusta pitää korjata. Korjauksen suuntaa muotoillaan kohdistuvan valtion oikeuksiin, ettei yrityksillä olisi mahdollisuutta haastaa maata, joka säätää uusia turvallisuus- tai suojalakeja. Esimerkkinä komissio kehuu CETA-sopimusta, jossa välimieskäsittelyt tulevat olemaan täysin julkisia ja sijoittaja, joka häviää velvoitetaan maksamaan myös valtion oikeuskulut.

Seuraavaksi Jörgens nostaa ylös transatlantisensisämarkkinan, jonka aikaansaamiseksi olisi suoritettava kaikkien taloudenalueiden harmonisointi. Tätä tavoitetta pyritään tekemään sijoittasuoja edellä ja Jörgens pelkää, että asia kääntyy tämän hetkistä ehitystä vastaan. Tällä hetkellä on ollut vallalla, noin 40 vuoden tarkastelujaksolla, että turvallisuussäännöt ja lait ovat kiristyneet. Tässä Jörgens pelkää, että kiristyvän kilpailun alla valtiot pikemminkin laskevat vaatimuksia voittaakseen investointeja, kuin jatkaisivat entisellä linjalla. Toisaalta Jörgens ei näe ympäristölakeja niin suureksi syyksi teollisuuden siirtoon, kuin valtiollisia tukia, yritysveroja ja koulutettua väkeä.

Tätä pelkoa komission tiedote pitää oikeutettuna ja lupaa perehtyä asiaan. Sijoittajasuojasta on pidetty kesällä avoin konsultaatio, johon on tullut 150.000 vastausta ja niiden läpi käymiseksi vakuutetaan olevan riittävästi aikaa. Näistä vastauksista muodostetaan esitys, josta päätetään EU-parlamentin ja kansallisien hallituksien kanssa yhdessä.

Lisäksi komissio haluaa teroittaa, että sopimuksesta on kirjoitettu paljon ja komissio haluaa vielä kerran teroittaa miksi sopimusta tehdään. Komissio haluaa transatlantisenkauppasopimuksen, koska eurooppalaisien pienten ja keskisuurien yritysten mahdollisuudet lisääntyvät. Tätä kehitystä tukee se ajatus, että kaksoisstandardit poistuu ja tuplatarkastukset jäävät pois. Tämä ei komission mielestä johda kilpailuun kohti pohjaa, vaan auttaa lisämään ja vahvistamaan maailmankaupan sääntöjä. Tämä sopimus ei tulee komission mukaan pelkästään EUlle ja USAlle hyväksi, vaan kaikille multilateraalisille toimijoille. Tämä saavutetaan mm. luonnonvarojen käyttöä sääntelevien pelisääntöjen kautta. Lopuksi kerrotaan, että tällä sopimuksella saadaan instrumentti, jolla globalisointi saadaan muokattua meidän arvojen mukaan, eikä arvot tule yksinkertaisesti fatalisesti muokatuiksi.

Tästä puurosta voi jokainen poimia itselleen sopivat rusinat tai lusikoida joko punaisen ja valkoisen erikseen. Punavalkoiselle puurolle ei ole tilaa, koska olet joko meidän kanssa tai meitä vastaan!

Kiitos
Hämis

Ps. En voi pyytää, mutta en myöskään estää, jos joku haluaa tukea vapaakulkijan taistoa totuuden puolesta.
FI 51 5025 0220 1502 54 BIC OKOYFIHH Tilin omistaja Juha Hämäläinen
Linkit:
http://www.focus.de/politik/experten/joergens/die-dunkle-seite-des-freihandelsabkommens-wie-ttip-unsere-rechte-aushebeln-wird-ohne-dass-wir-es-mitbekommen_id_4283576.html
http://ec.europa.eu/deutschland/press/pr_releases/12886_de.htm

Advertisements

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s