TTIP tappaa 583.000 työpaikkaa!

Riippumattoman tutkimuksen mukaan TTIP-sopimus USAn ja EUn välillä tulee hävittämään 586.000 työpaikkaa Euroopassa vuoteen 2025 mennessä. Tutkimus väittää myös, että vienti tulee supistumaan ja tätä kautta myös bruttokansantuote. Palkat ja verokertymä tulee myös tutkimuksen mukaan laskemaan. Tutkimuksen mukaan ainut, joka sopimuksesta hyötyy on pääomat. Tämän itedon pohjalta TTIP-sopimus on varsinainen „turbo“, joka siirtää varallisuutta työntekijöiltä rikkaille.

Tämä tieto on ristiriidassa EU-kauppakomissaarin puheiden kanssa, vaikka mies ei selvästi itsekkään tiedä mistä puhuu: (Tekstit asetuksista)

Kaikki julkisuuden puheet ja lupaukset TTIP-sopimuksesta tähän mennessä ovat ylistäneet sopimusta. John B. Emerson US-suurlähettiläs Saksassa nimitti sopimusta „maksuttomaksi kasvuohjelmaksi“ ja määritteli sopimuksen vuosisadan tärkeimmäksi sopimukseksi sitten Nato-sopimuksien. Saksan teollisuus yhdityksen (BDI) johtaja Ulrich Grillo nyökytteli tälle luonnehdinnalle transatlantisessa talouskonfrenssissa Frankfurtissa.

EU-komission oma ennustus pitää sisällään:

„Riippumattoman tutimuksen mukaan tämä sopimus tulee tuomaan miljoonien säästöt ja satojatuhansia työpaikkoja. Tämän sopimuksen allekirjoitus tulee tuomaan 0.5% lisää BKT:en (noin 120 miljardia vuositasolla) ja 545 Euroa lisäansioita keskimääräiselle EU-kotitaloudelle“

Tämän väittämän kaataa jo selvityksen toisella sivulla oleva tieto, että EU-komissio on tutkimuksen tilaaja. Tämä tieto siivoaa „riippumattomuuden“ yhdellä iskulla pöydältä.

Global Delevopment and Environment Institute tutkimus (linkki alla), joka on todella riippumaton antaa sopimuksesta kokonaan toisen kuvan. Tutkimuksen tehnyt Jeronim Capaldo ennustaa noin kuudensadantuhannen työpaikan katoa vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaisi Euroopan vuosien 2010 ja 2011 aikana hävinneiden työpaikkojen määrää. Tosin aikajänne olisi hieman pidempi, mutta vaikutus tulisi kuitenkin olemaan huomattavissa. Tähän vertauksen vuoksi on syytä esittää Bertelsmann-säätiön esittämä 1,3 miljoonaa lisätyöpaikkaa, jotka TTIP-sopimuksen tulisi saada aikaan.

Capaldon tutkimuksen mukaan viennin lasku tulisi olemaan Saksan kohdalla 1,14%. Ranskalle katastrofi tulisi olemaan vielä suurempi ja ennustus on 1,9%. Pohjoisen EU-maille enustetaan vielä suurempaa viennin supistumista, joka on tutkimuksen mukaan 2.07%. Tämä lasku viennissä vaikuttaisi myös BKT-lukuihin ja toisi laskua Saksalle 0,29%, Ranskalle 0,48% ja pohjoismaille jopa 0,5%. Nämä kaikki vuositasolla.

Tämän lisäksi tutkimus ennustaa keskimääräisen kotitalouden nettotulojen laskua Saksassa 3.402 € vuodessa. Ranskan lasku olisi 5.518 € ja pohjoismaiden 4.848 € vuodessa. (Mitä tarkoitetaan keskimäärisellä jäi epäselväksi)

Vähiten sopimuksesta kärsisi Etelä-Eurooppa, vaikka sielläkin on ennustettu laskua. Noin 90.000 työpaikkaa tulee sopimus maksamaan etelässä ja 165 € laskisi työntekijän ansiot keskimäärin. Sopimus toisi siis Saksalle, Itävallalle, Ranskalle, Hollannille, Ruotsille ja Suomelle Etelä-Euroopan „austerity-politiikan“ maun suuhun.

Jenkeille tutkimus ennustaa 1,02 % nousua vientiin, BKT-kasvun 0,36%, 784.000 uutta työpaikkaa ja työtekijän pussiin 699 € lisää nettona ja suurin piirtein saman verran verokertymää.

TTIP-sopimuksen todelliset voittajat löytyvät pörsseistä. Ranskan ja Saksan pörssit nettoavat sopimuksesta, mutta suurin Euroopan voittaja tulee olemaan Lontoo. Lontoon pörssin kärkipaikka on mielenkiitoinen, koska britti-kansalaiset tulevat häviämään samalla tasolla, kuin muutkin eurooppalaiset. Sopimus siis suosii superrikkaita ja pörssipelureita.

TTIP-sopimuspuolet pitävät tätä „pörssi-buustia“ suotavana ja jopa välttämättömänä. Pörssien toiminnan lisäämistä pidetään ainoana mahdollisuutena Euroopan eläkesäästöjen varmistamiseksi. Tämä siitä johtuen, että suurin osa eläkesäästöjen tuotosta on laskettu pörssikurssien tuotolle. Tämän hetkinen nolla-linja ei riitä täyttämään eläkekassojen rahoitusreikiä.

Tästä näkökulmasta TTIP-sopimus onkin viimeinen epätoivoinen yritys välttyä leikkaamasta eläkkeitä. Eläkeleikkaus iskisi politikkojen suurimpaan yksittäiseen äänestäjäkuntaan, mutta toisaalta siirtää laskun tuleville sukupolville, joille ei jää mitään.

Mistä syntyy tämä järkyttävä ero kahden tutkimuksen välillä ?

EU-komission tutkimus käyttää tilastoja vuoteen 2010 asti. Vielä tuolloin ei kriisi ollut Euro-alueella täydessä vauhdissa. Lisäksi EU-komission tutkimus perustuu maailman pankin yksipuoliseksi väitettyy tietokantaan (Computable General Equilibrium, CGE) ja Capaldo käyttää tutkimuksessaan YK-tietoihin (United Nations Global Policy Model, GPM) perustuvaa tutkimusta.

Lopuksi on kiinnitettävä huomiota TTIP-sopimuksen ohella keskusteltavasta „sijoitussuojasta“, jolla perustellaan ulkomaisien investointien lisääntymistä. Tämä keskustelu ja perustelu sopimuksen tiimoilta on suuri „harhautusliike“, koska kyseinen välimieskäsittely riitatapauksissa sisältyy jo voimassa oleviin kansasainvälisiin sopimuksiin. Tämän voi todentaa ainakin suuren valtiollisen lobby-ryhmän „Germany Trade and Ivest“ (GTAI) esitteestä, jossa asiasta kerrotaan jo vuosia.

Oli niin tai näin sopimusta on valmisteltu ja neuvoteltu vuodesta 2009 suljettujen ovien takana EU-komission kanssa. Kansallisilla parlamenteilla ei ole osuutta tai oikeutta puuttua tai kommentoida neuvotteluita. EU-parlamentti pääsee sopimuksesta äänestämään, mutta harvoilla mepeillä on aikaa tai asiantuntemusta arvostella sopimusta kokonaisuutena.

Oli päätös mikä tahansa, yksi on varmaa. Päätöksen tekijä eivät menetä työpaikkaansa ja eläkkeitään. Ne maksatetaan tulevien sukupolvien kukkarosta tavalla tai toisella.

Kiitos
Hämis
Linkki tutkimukseen:
http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/wp-content/uploads/2014/11/TTIP-Studie-Tufts.pdf

Linkki uutiseen:
http://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/2014/11/14/unabhaengige-studie-ttip-vernichtet-in-europa-583-000-arbeitsplaetze/

Advertisements

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s