Missä on kultasi ?

Lehdistö maailmalla on herännyt puhumaan kullasta. Sen hintaa on manipuloitu FEDin ja suurten pankkien toimesta tai sitä ei ole ollenkaan FEDin varastoissa.

Ohessa vanha blogi Usarin puheenvuorosta joka kertoo jotain aiheesta!

Saksan Bundesbankin mukaan FED pitää halussaan Manhattanilla 1536 tonnia saksalaista kultaa. Tarkemmin sanottuna 12.597 kultaharkkoa, joiden paino on 10,9 ja 13,4 kilon väliltä. Noin 2.400 harkkoa on toimitettu takasin Saksaan ja silti FEDin hallussa on 45% Saksan kultareservistä. Tätä määrää on tarkoitus laskea alas aina 37 prosenttiin asti vuoteen 2020 mennessä.

 

Haaveen sinitaivaalle on kuitenkin ilmestynyt mustia pilviä. Nämä pilvet toi amerikkalainen hedge-fonds manageri William Kaye, joka olettaa kullan olevan saavuttamattomissa. Hänen mielipitensä on, että kulta on Kiinassa.

 

Foliohattuteoria ?

 

Kayen oletus ulkomaille varastoidun kullan puuttmisesta ei ole uusi. Henen teoriaansa tukee myös se tosiasia, ettei FED ole antanut lupaa tarkastaa kultavarantoa. Kuitenkin on suunnitelmissa tuottaa 300 tonnia tästä kullasta takasin Saksaan. Tätä Kaye pitää unelmana, koska hänen mielestään saksalainen kulta samoin kuin amerikkalainen kulta ei enää ole FEDin hallussa. Se on kuljetettu Hong Kongiin ja sulatettu jatko kuljetusta varten päämääränään Peking. Kayen mielipide on, ettei Saksa tule tätä kultaa koskaan näkemään.

 

Kesksutelussa Eric Kingin, US-finanssiportaalin „KingWorldNews“ perustaja, Kaye perustelee miksi uskoo näin. FED on „laillisesti“ lainannut kultaa US dollaria tukeakseen. Suurpankit, kuten JPMorgan ja Goldman Sachs ovat suurimmat kullan ottajat. FED kyllä vakuuttaa, että kulta on saatavissa heti vaadittaessa takisin. Suurin osa FEDin kellareissa lojuneesta kullasta on kuitenkin joka lainattu tai myyty eteen päin väittää Kaye.

 

Kulta FEDin varastoista on laskeutunut Pekingiin näin väittää „KingWorldNews“. „Ensin se kuljetetaan Hong Kongiin jossa se sulatetaan ja kuljetetaan eteen päin Pekingiin.“ Tätä tietä on voinut kadota myös Saksan Bundesbankin leimoilla varustettua kultaa. Tämän tieto on saatu sulattamolta, joka työskentelee Kiinan kesksupankin (PBOC) kanssa yhteistyössä. „Kyllä, me olemme saaneet toimituksia. Se voi olla jopa mahdollista, että harkoissa oli Saksan Bundesbankin leimat, mutta ne on nyt sulatettu.“

 

Eric King kysyy lisäkysymyksen: „Myönnätte siis saaneenne harkkoja Bundesbankilta ja sulattaneet ne ?“ Kaye vastaa, että sulatto on vahvistanut saavansa lähetyksiä eri keskuspankeilta ja harkoissa on vastaavia leimoja. Ne sulatetaan ja toimitetaan eteen päin.“

 

Liikepankit eivät näin toimiessaan riko mitään lakeja. Niiden on vainmaksettava „leasing-maksu“ tietyn prosentin mukaan. Näin liikepankit saavat myytyä kullan ja voivat sijoittaa rahat tuottavampiin kohteisiin (ns. Carry Trade). Kun laina-aika loppuu ostaa liikepankki kullan takaisin ja luovuttaa sen takaisin FEDille. Tämä siis teoriassa.

 

Todellisuudessa laina-aikoja jatketaan. Kritiikot syyttävät tämän järjestelyn painavan kullan hintaa alas, koska se tuo markkinoille kultaa, jota keskuspankit eivät kontroloi. Tämä luo ylitarjontaa ja painaa hintoja. Tämä tietysti on joissain tapauksissa keskuspankielle jopa mieluista. Kuitenkin tällä laina-systeemillä voi markkinoille tulla vuosituotantoon verrattuna moninkertaisia määriä. Tästä esimerkinä USAssa kaivettiin esiin 6416 tonnia kultaa vuosien 1991 ja 2012 välillä. Samana aikana vietiin USAsta 5504 tonnia kultaa.

 

Kiina on maailman suurimpia kullan tuojia. Kiina kaivaa omiin nimiin 400 tonnia kultaa vuodessa ja tuo sitä valtavasti vuosittain. Tästä tuonnista ei ole luotettavia lähteitä käytössä, mutta 2009 Kiinan kultavarannot olivat 1054 tonnia Yi Gang:in mukaan.

Kaye uskoo , että Kiinan kultavaranto on noussut ainakin 4000 tonniin, suurimmillaan jopa 8000 tonniin. Stephen Leeb kirjoitti tammikuussa, että Kiinalla on maailman toiseksi suurin kultavaranto. Suurin on edelleenkin USA, jolla virallisesti on 8133,5 tonnia kultaa.

 

 

 

Tämä artikkeli herättää väistämättä kysymyksen: Missä on Suomen valtion 49,1 tonnia kultaa ?

 

Tähän kysymykseen vastaa kansalaisaloitteen johdanto: „Suomella on 49,1 tonnin kultavarannot. Kyseessä olevan kansallisomaisuuden säilytys on maantieteellisesti hajautettu ja pääasiallinen säilytyspaikka on Bank of London. Suurin osa Suomen kullasta on Suomen rajojen ulkopuolella.“

 

Seuraava kysymys onkin väistämättä: Onko Suomenkin kultavarannot samojen liikepankkien hallinnassa ja leikkikaluna ?

 

 

 

Kiitos

Hämis

Mainokset

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s