EUn kaivospolitiikaa Kreikassa ja muualla. Osa1

 

”Helleenien kyläksi” ristimäni kylä, Ierissos nimeltään, on aloittanut täysimittaisen sodan yhteiskuntarauhaa vastaan tai puolustaa oikeuksiaan olla olemassa, riippuen katsontakannasta.

 

Pyydän sinua katsomaan oheisten sivustojen videot, jotka vievät ajastasi muutaman minuutin.

 

http://www.zougla.gr/greece/article/ierisos-to-tragoudi-tis-giagias-mprosta-sta-mat

http://www.zougla.gr/greece/article/me-ti-sindromi-ton-ekam-i-isvoli-stin-ieriso

http://www.zougla.gr/greece/article/astinomiki-epixirisi-ke-silipsis-stis-skouries

 

Kiitos

Hämis

 

 

Faktaa:

 

Arvioiden mukaan Halkidasta löytyy 15,5 miljardin arvosta kultaa. Maaperän kultasisältö alueella on 0,8 grammaa tonnia kohden.

Viimeisen kahden ja puolen tuhannen vuoden aikana on louhittu n. 30 miljoonaa tonnia. Tästä 20 miljoonaa tonnia alkaen vuodesta 1927. Seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana on tarkoitus louhia 200 miljoonaa tonnia. Kemiallinen interventio metsäisessä ympäristössä ja Välimeren läheisyys huolestuttaa kansalaisia syystäkin, kun katselee ”punaista planeettaa” vain puolentoistasadan kilometrin päässä Halkidasta. Itean rantakaupungin vieressä olevaa rautamalmisatamaa voi ihailla täällä: http://www.panoramio.com/photo/73588743

 

Lisäksi on mainittava, että Kreikan valtion ei kaivoksesta juuri rikastu. Tämän ”ryöstön” tulisi olla selvää kaikille, koska troikka ei ole kelpuuttanut kaivoksia edes lainojen takuiksi.

Tämän vuoksi Kreikka saisi eniten hyötyä kansallistamalla mineraalivaurautensa.

Kreikan hallitus on siirtänyt varavaltiovarainministeri herra Christos Pachtas Bobolan toimesta kaivoksen hyödyntämisoikeudet summalla 11 miljoonalla eurolla, vaikka alue on jo maa-arvoltaan 408 (!)

Nykyarvio kaivosten arvosta pörssissä on 2,3 miljardia. Tästä kansalaisomaisuudesta Torontoon on siirtynyt 95% monikansalliselle yritykselle Kanadassa, jonka takana ovat rahastot ja pankit kuten JP Morgan ja Goldman Sachs samalla kun Kreikka ja sen kansa huutaa apua hätäänsä !

Kaivoksen rakentaja Euroopan Goldfields ei työskentele pelkästää maanalaistenkaivosten kanssa, vaan enimmäkseen avokaivoksilla, jotka poimii kultaa käsittelemällä maaperää ja jättäen myrkyllisiä jäämiä, pääasiassa syanidi-, arseeni-ja rikkihappoa.

Linkissä toimintaa Turkin kaivoksessa:

http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=Htxm9oYDIII#!

Mistä vesi?

 

Aluella jolla muutenkin kärsitään kuivuudesta on löydettävä yhtäkkiä valtavat määrät vettä ”kullanhuuhdontaan”

Keskimääräinen vedenkulutus per kilogramma tuotettua kultaa on 691.000 litraa!
Vaatii n. 18 tonnia käsiteltyä maata saadaksemme yhden kultaisen sormuksen.
Seuraukset mahdollisen onnettomuuden tapahtuessa olisivat järkyttävät.

 

Vuonna 2000 Baia Mare, Romaniassa valui kullankaivuu yksikköltä 100000 kuutiometriä kemiallistalietettä jokiveteen Tislassa ja sieltä Tonavaan.

Ympäristö-onnettomuus Baia Marea pidetään Euroopan historian tuhoisimpana Tsernobylin jälkeen.

 

Kaivoksen haitat Halkidassa uhkaavat jo kuonan takia kyliä ympäristössään ja Eagean merta.

Tästä kaikesta jää Kreikkaan palkka muutamalle sadalle työntekijälle, jotka saavat 800-1000 euroa 20-30 vuotta ja ympäristövaikutukset !

 

Näitä kaivoshankkeita on lisäksi Halkidikin alueella ja Komotinin läheisyydessä. Kaikilla alueilla on mellakoita ja yhteenottoja poliisien kanssa. Kansa haluaa pitää oliivi-puunsa, tomaattinsa ja puhtaan luontonsa.

 

Onko tämä sitä enemmän EUta ja parempaa EUta ?

Onko tämä yhdistys rauhan Nobelin arvoinen ?

 

Miten meillä Suomessa ?

Haluatko naapuriisi kultakaivoksen ?

Oletko jo uhattuna ? Tietämättäsi ?

 

Valmistautuva

Hämis

Mainokset

Kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s